Kysymys:

Viimeisimmässä Tuulilasissa oli talvirengastesti nastattomille talvirenkaille. Testin oli ilmeisesti alunperin tehnyt Tuulilasin ruotsalainen sisarlehti, mutta se oli käännetty suomeksi Tuulilasiin. Kysymykseni koskee kiihdytys- ja jarrutusmittauksia.

Kiihdytys- ja jarrutusmittaukset tehtiin nopeusalueella 5 - 25 km/h (jarrutuksissa siis 25 - 5 km/h). Ymmärrän tämän nopeusalueen paljaalla jäällä tehdyissä kokeissa, mutta miksi näin mitätön nopeusalue myös lumipinnalla. Ainakin itse käsitin niin, että lumipinnan on tarkoitus testissä kuvata sitä perinteistä talviajoa jäätyneellä, mutta karhennetulla tienpinnalla. Eikö tällöin voisi kiihdytyksissä käyttää jopa nopeusalueita 0 - 100 km/h?

Tapio Ketonen:

Teimme talvirengastestit yhteistyössä Vi Bilägare -lehden kanssa. Käytännössä toimimme niin, että Tuulilasin testaajat testasivat nastarenkaat ja ruotsalaiset hoitivat nastattomien talvirenkaiden testaamisen. Nopeusalueet olivat ruotsalaisten valinta. Nastarengastestissä käytimme kiihdytyksissä nopeusaluetta 0-35 km/h ja jarrutuksissa 35-5 km/h. Nopeusalueen valinnasa merkittävä vaikuttaja ovat myös mittausradat, ja nastattomilla jarrutusmatkat ovat tuntuvasti pitemmät kuin nastoitetuilla.

Mitä suurempi nopeus, sitä vähemmän renkaille saadaan eroja, koska pitoerot pienenvät. Nastatomilla liikkeellelähtö on kriittinen vaihe, joten on perusteltua jättää se alkunytkähdys pois, koska luisto kuitenkin sekoittaisi tuloksia. Jarrutuksessa on niin ikään syytä jättää viimeiset 5 km/h pois, koska tällöin ei enää abs-järjestelmä ole koko aikaa toiminnassa, ja jälleen luisto sekoittaisi tuloksia.

Erot kiihtyvyyksissä nopeusalueella 50-100 km/h eivät mainittavasti riipu renkaista, koska varsinkaan pakkasella tavallisten autojen teho ei enää riitä luistattamaan renkaita. Toinen asia on, että satasen nopeudet vaativat niin pitkiä mittausratoja, että sellaisiin ei käytännössä ole mahdollisuuksia.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.