Kysymys:

Ajoin viime kesänä Audi A3:lla. Kyseinen auto oli käsittääkseni vuosimallia 2013 tai 2012. Siis hyvin tuore. Malli oli bensiinimoottirinen ja kuusivaihteinen. Kiinnitin huomiota siihen, että vaihto-opastus kehotti vaihtaan kuutos-vaihteelle jo noin 60 km/h nopeudessa. Käytännön ajossa tässä ei mielestäni ollut järkeä, sillä jos Audi nyt tasaisella juuri ja juuri jaksoi mennä kuutosella kyseistä vauhtia niin kaasuun ei kyseisessä nopeudessa ollut minkäänlaista vastetta ja pienikin mäki tai hiukan tiukempi kaarre käytännössä pakottivat vaihtamaan pienemmälle. Omasta mielestäni nelos-vaihde oli sopivampi ajoon tuolla nopeudella.

Sinänsä Audi oli mukava ajaa ja moottoritiellä pitkäksi välitetty kutonenkin pääsi oikeuksiinsa. Ketoselta kysyisinkin, mahtaakohan vaihto-opastuksen noudattaminen olla pitkän päälle autolle terveellistä ja säästyyköhän polttoainettakaan yhtään. Kenties Audi kuluttaa tyynellä kelillä tasaisella biljardipöytätiellä teoriassa vähiten kutosella, kun ajetaan noin 60 km/h, mutta onko mitään järkeä ajaa näin, jos samalla rasitetaan kohtuuttomasti vaihdelaatikkoa ja toisaalta käytännön ajotilanteissa harvoin montaa sekuntia pystyy kutosella ajamaan.

Tapio Ketonen:

Auto kulkee vaihtamisopastuksen mukaisesti tasanopeutta tasamaalla aivan hyvin, eikä se rasita paikkojakaan. Eihän tuossa tilanteessa käytetä paljonkaan tehoa. Kuitenkin jos tehontarve kasvaa, on mielestäni viisasta vaihtaa heti pienemmälle. Sinänsä nykyisten moottorien käyntiominaisuudet ovat parantuneet, moottori vetää tasaisesti ja nykimättä jo 1500 kierroksesta alaken, usein alempaakin.

Tasainen veto on kyllä saatu aikaan osin hieman epäillyttävilläkin keinoilla. Kyseenalaisin niistä on kaksimassavauhtipyörä. Tavallaan se kyllä vähentää vaihteiston ja muun voimansiirron rasituksia tasoittaessaan moottorin pyörimistä, mutta mielestäni terveempi ratkaisu olisi vanha kunnon raskas vauhtipyörä. Kaksimassaisuudella on ennen kaikkea säästetty kilotolkulla rautaa. Jos tehdään miljoona moottoria vuodessa, säästö on miljoonia kiloja rautaa.

Pikkukierroksilla ajaminen rasittaa voimansiirtoa, sillä moottorin pyörimisliike on epätasaista, ja tämä aiheuttaa voimansiirtoon värähtelyjä. Teknisesti paras ratkaisu olisi moottorin ja voimansiirron kiinteän yhteyden eristäminen, kuten vanhoissa automaattivaihteistoissa tapahtui. Niissähän voima siirtyi aina momentinmuuntimen kautta, ja siinä välitystehtävän hoitaa öljy. Taloussyistä nykyisin momentinmuunnin kytkeytyy suuremmilla vaihteilla kiinteäksi.

Toistaiseksi tietoa matalien käyttökierrosten ja kaksimassavauhtipyörien vaikutuksesta voimansiirron kestävyyteen on liikkeellä kovin vähän. Ilmeisesti eletään keskimääräisyyksien kanssa, eli keskimäärin autoilla ajetaan varsin vähän, joten voimansiirrot ovat ainakin toistaiseksi kestäneet. Ongelmia alkanee esiintyä siinä vaiheessa, kun aletaan saavuttaa tai jopa ylittää Suomen markkinoiden autojen keski-ikä, joka lähentelee jo kahtatoista vuotta.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.