Kysymys:

Autojen EU kulutuksista on jankutettu toki riittämiin, mutta tässä ei ole kysymys labratestin ja todellisuuden erosta vaan siitä, että on vaikea ymmärtää miten lukemat on edes labrassa saatu aikaiseksi.
Kun joskus 2000-2008 autotehtaat heräsivät asiaan ja optimoivat kulkupelit testiin sopiviksi, niin viralliset lukemat putosivat roimasti. Mutta kuitenkin, esim edellinen autoni (vm 2009) oli sellainen, että kun ajeli likimain niitä nopeuksia mitä EU-testikäyrässä on, niin kyllä ne kulutukset myös toteutui, jopa se maantielukema.

Mutta nyt autoni (A4 Avant 2.0 TSFI Quattro Stronic, 2014, ajettu 14000) on sellainen että minkäänlaisella ajolla ei pääse lähellekään virallisia lukemia, (matka:5.9, yhd:6,9). 7,3 l/100 tuntuu olevan ehdoton minimi. Nopeuden alentaminen 70 alemmaksi ei vaikuta mitenkään. Kerran talvirenkailla ja talvinopeuksilla myötätuuleen sain 7,2 litraa ulos, mutta paluumatkalla samalla vauhdilla oli 8,3.

Kiinnostaisi seuraavat asiat, on joo monta, mutta erillinen kiitos jokaisesta vastauksesta.

-Testaavatko tehtaat autonsa omassa labrassa, vai onko joku sertifioitu laitos ?

-Onko testiraportit julkisia, mistä niitä saa ?

-Testataanko todella ihan jokainen malli (Audilla tosi monta), vai testaavatko vain etuvedon pienellä koneella ja käyttävät "kokemusperäistä kerrointa" muille ?

-Miten testissä huomioidaan ilmanvastus, testihän on rullien päällä, eikös olekkin ?

-Kuinkahan hyvin dynamometrin rullat pystyvät tasaamaan kuorman nelivedolle, tuossahan on jatkuva 40%/60% päällä, vai meneeköhän taka akselin rulla vapaasti ?

-Minkähänlaista polttoainetta käyttävät bensiiniautoihin, 95E10 vai joku erikoistehokas?

-Onko joku muu uusi kikka, jolla uusimmat autot saavat näitä superpieniä lukemia?

-Eikö ole mitään keinoa tarkastuttaa missään, periaatteella häviäjä maksaa testin?

-Eikö mikään laitos missään maassa ylipäätänsä tee pistotestejä näille tuloksille?

Tapio Ketonen:

Mittaustapa on määritelty direktiivissä, ja mttaus tapahtuu laboratoriossa dynamometrillä. Mittauspaikkana pitää olla hyväksytty laboratorio. Ymmärtääkseni suurten autonvalmistajien omillakin laboratorioilla on viralliset hyväksynnät. Laboratoriot ovat tarkassa valvonnassa, joten niiden tulokset kyllä ovat oikeita. Väärennetyt tulokset johtaisivat oikeuksien menettämiseen, joten niihin ei ole varaa.

Kulutuslukemat saadaan päästömittausten perusteella sivutuotteina. Litroja ei mitata, vaan niiden määrä saadaan laskennallisesti eli mitatuista päästöarvoista. Kulutusmittausta ollaan uudistamassa, koska ero laboratoriotulosten ja käytännön elämän välillä on yleisesti kasvanut kohtuuttoman suureksi. Aika näyttää, saadaanko uudistuksella tilannetta paremmaksi.

Seuraavassa yritän vastailla kysymyksiin.

-Testaavatko tehtaat autonsa omassa labrassa, vai onko joku sertifioitu laitos?

Aina sertifioidussa, joka usein on oma.

-Onko testiraportit julkisia, mistä niitä saa?

Tulokset ovat julkisia, ne on julkaistu joka autoon saatavassa vaatimustenmukaisuustodistuksessa (CoC, Certificate of Conformity).

-Testataanko todella ihan jokainen malli (Audilla tosi monta), vai testaavatko vain etuvedon pienellä koneella ja käyttävät "kokemusperäistä kerrointa" muille?

Periaatteessa joka malli testataan, mutta samalla moottorilla varustetut eri versiot (esim. eri varusteversiot) voidaan hyväksyä painoluokkiiin perustuvin laskennallisin tuloksin. Vastaavasti jos moottoriin tai sen ohjausjärjestelmään tehdään muutoksia, mittaukset tehdään ainakin jossakin määrin uusiksi, ja tällöin päästö- ja kulutusarvot yleensä muutuvat. On tavallista, että esimerkiksi kolmessa päällisin puolin aivan samanlaisessa ja jopa samankokoisin moottorein varustetussa autossa voi olla hieman erilaiset päästö- ja kulutuslukemat. Siksi Suomen autoveron suurruskin määräytyy vasta auton CoC-todistuksen arvojen perusteella.

-Miten testissä huomioidaan ilmanvastus, testihän on rullien päällä, eikös olekin ?

Ilmanvastus huomioidaan dynamometrin ajovastusten asettelussa.

-Kuinkahan hyvin dynamometrin rullat pystyvät tasaamaan kuorman nelivedolle, tuossahan on jatkuva 40%/60% päällä, vai meneeköhän taka akselin rulla vapaasti?

Tasaisessa ajossa maantielläkin etu- ja takapyörät pyörivät samalla nopeudella, joten voimakin jakautuu tasan. Tuo voimanjako tulee kysymykseen vasta luistotilanteessa. Mittaukseen tarvitaan kuitenkin nelivetodynamometri.

-Minkähänlaista polttoainetta käyttävät bensiiniautoihin, 95E10 vai joku erikoistehokas?

Polttoaineiden koostumus on määritelty direktiivissä erittäin tarkasti. Normipolttoaineet ovat erittäin kalliita, eivätkä ole yleisessä myynnissä.

-Onko joku muu uusi kikka, jolla uusimmat autot saavat näitä superpieniä lukemia?

Ei ole muita uusia kikkoja kuin se, että voimansiirron välitykset sovitetaan moottorin ominaisuuksiin mahdollisimman tarkasti. Ajosykli tunnetaan tarkkaan, ja tällä perusteella moottorin ohjausjärjestelmä voidaan sovittaa sellaiseksi, että se tuottaa pieniä kulutuslukemia. Sykli on erittäin kevyt, se ajetaan ns. pintakaasulla. Kuljettajan pitää pystyä seuraamaan nopeusmuutoksia tekemättä kulutusta lisääviä virheitä. Auton on oltava riittävästi siäänajettu, eivätkä renkaatkaan ole uudet vaan riittävästi "sisäänajetut".

-Eikö ole mitään keinoa tarkastuttaa missään, periaatteella häviäjä maksaa testin?

Kyllä, sertifioituja testilaboratorioita on olemassa useimmissa maissa. Suomessa VTT:llä ei liene tällä hetkellä voimassa olevaa sertifiointia henkilöautojen päästömittauksiin, koska testausten kysyntä on vähäistä, eivätkä saadut tulot pysty kattamaan sertifioinnn ylläpidon kustannuksia. Epävirallinen testaus sielläkin onnistuu. Testauksen hinta vain on aika suolainen, puhutaan useista tuhansista euroista, hyvä jos pysytään nelinumeroisissa luvuissa.

Kannattaa myös muistaa, että laboratoriomittauksilla ja käytännön ajossa tiellä mitatuilla kulutuksilla ei tarvitse olla (eikä usein olekaan) mitään yhteyttä keskenään. Tuollainen häviäjä maksaa -periaate ei varmaankaan suoraan onnistu, mutta jos autotehdas häviäisi eli arvot poikkeaisivat oleellisesti, se kyllä tulisi tehtaalle aika kalliiksi.Varsinkin jos päästörajat ylittyisivät useampien autojen mittauksissa, alettaisiin puhua jo takaisinkutsusta eli valmistettujen autojen korjaamisesta määräysten mukaisiksi

-Eikö mikään laitos missään maassa ylipäätänsä tee pistotestejä näille tuloksille?

Eri maiden ajoneuvohallintojen (Suomessa Trafi) pitäisi tehdä pistokokeita päästömittauksillekin. Direktiivi kuitenkin sallii tuotantoautoille tietyn toleranssin ilmoitettuihin arvoihin nähden. Niinpä rikkomuksiksi laskettavia ylityksiä ei käytännössä liene tapahtunut.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.