2.0 V6 miksi?
Kysymys:
Joillain automerkeilla on/on ollut 2.0 V6 moottoreita kun yleensä ollaan totuttu, että V-moottorit ovat tilavuudeltaan vähintään 2.5 -> suurempaan. Ainakaan tehoissa ei ole mitään etua verrattuna vastaan rivineloseen eikä V-moottorin kompakti kokokaan ole varmaan syynä Esim. Nissan Maxima.
Mitä etua tuosta rakenteesta on, jos kerran pellin alla olisi tilaa vaikka suoralle kuutoselle?
V-moottoria käytetään ennen kaikkea tilankäytöllisistä syistä. Suora kuutonen vaatii aika lailla tilaa, mutta kyllä sellaisiakin on auton keulalle poikittain sovitettu, esimerkkinä vaikkapa Volvo S80. Siinäkin on kuitenkin jouduttu erikoisratkaisuihin, eli käytetään erityisen kapeaan tilaan mahtuvaa vaihteistoa.
Mutta kaksilitrainen kuutonen, oli se sitten suora tai vinkkelimallinen, ei ole taloudellinen ratkaisu. Ehkäpä siinä haetaan hienoa käyntiä. Kyllähän kuutonen aina käy tasaisemmin kuin nelonen, V-mallisenakin. Suorana kuutonen on lähes ihanteellinen moottori, sillä se käy värinöittä ja tasapainottaa itse itsensä. Neloskone kaipaa tasapainotusakseleita, niitä käytetään yleensä viimeistään silloin kun iskutilavuus ylittää kaksi litraa.
Uusimmat vaihtoautot Autotalli.comissa
- Hinta: 58644 €
- Vuosimalli: 2012
- Mittarilukema: 1 km
- Hinta: 51027 €
- Vuosimalli: 2012
- Mittarilukema: 500 km
- Hinta: 48500 €
- Vuosimalli: 2013
- Mittarilukema: 1000 km
- Hinta: 29990 €
- Vuosimalli: 2010
- Mittarilukema: 51000 km
Parhaimmat autot Minunauto.comissa
Kommentit
11 kommenttiaJärkevä nelisylinterisen ja kuusisylinterisen raja bensiinimoottorien iskutilavuudessa on 2500 - 2600 kuutiosenttimetriä. Dieselmoottoreissa rajana on noin 2700 kuutiosenttimetriä henkilöautoissa. Muissa autoissa voidaan hyvin käyttää nelisylinterisiä dieselmoottoreita aina 4000 kuutiosenttimetriin asti.
Muistatteko Mazdan 1.8 litraisen kuutosen 90-luvulta.
Pienet kuusisylinteriset ovat tarpeetonta muotikikkailua ja ne kuluttavat aina enemmän kuin nelisylinteriset vastaavalla tekniikalla
Olihan Benellillä 70-luvulla 750-kuutioinen moottoripyörä Benelli Sei, jonka mallinimi oli peräisin sylinteriluvusta. Kuusisylinterinenhän se oli. Vuonna 1979 iskutilavuus kasvoi 900 kuutioon. Varmaan hieno käyntiääni, mutta kovin pieniä olivat mukit.
http://en.wikipedia.org/wiki/Benelli_Sei
Jotkut virityspajathan rakentavat moottoripyörän rivimoottorien lohkoista V6 ja V8 moottoreita. Iskutilavuudet alkaen litran paikkeilta. Tunnetuin lienee kuitenkin Suzuki Hayabusa V8. Yksi pienimpiä V-kaseja taas lienee Moto Guzzin 500cc V8.
Aikanaan joku Amiksen opettaja Järvenpäästä rakensi HONDA Monkeyn pytyista v(8 moottoripyöränkoneen.Olikos Tauno Nurmi?.Jakokettinkiä piisasi>!,?
Eiköhän asia liity enemmänkin tiettyjen maiden verotuskäytäntöön,jossa iskutilavuutta verotetaan kovemmin...
Eihän nuo nyt mitään. Mullakin oli aikanaan 125 kuutioinen Honda, jossa mukien koko oli vain 62cm2.
Ferrarilta löytyy muuten useampikin alle 2 litrainen V12!
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Ferrari_engines
Ennenvanhaan pieniä mukeja käytettiin enemmän kuin nykyään.
Kyllä otsikossa mainittu 2.0 litrainen V6 on niin harvinainen ilmestys esim. Suomen autokannassa, ettei sen hyvyyttä tai huonoutta ole syytä paljon murehtia. Jos joku sellaisen on ostanut niin siinähän on ostanut. Tarjolla kun on kuitenkin parempiakin vaihtoehtoja niitä kaipaaville.
Muutenkin monisylinteriset vaparit tuntuvat väistyvän pienien turbokoneiden alta pois, valitettavasti.
Bemarihan myös harrasti aikoinaan pieniä kuutoskoneita, tosin rivimallisia. 320- ja 520-malleissa oli pitkään kaksilitrainen suora kuutonen pellin alla. Tasaisestihan se kävi ja iloisesti kiersi, mutta vääntöä oli kovin vähän ja sekin vähä turhan korkeilla kierroksilla. Niinpä bensakin kelpasi.
Kehitys näyttää vievän pienempiin iskutilavuuksiin ja sylinterilukuihin. Tuskinpa Fiat 500:n 875-kuutioinen kaksisylinterinen jää lajinsa ainoaksi. Ilmeisesti myös vapaasti hengittävät bensamoottorit muuttuvat pikkuhiljaa yhtä harvinaisiksi kuin turbottomat dieselit.