Indiana Eskola Indonesiassa: Datsun-päivä eli Luupäiden kokoontumisajot

09.05.2015 | Vesa Eskola

Ensimmäinen päivä Indonesiassa on ohi. Takana on nolla ajokilometriä, mutta päivän teemana oli silti autoilu.

Uuden tulemisen tehneen Datsunin myynti alkoi Indonesiassa 8. toukokuuta 2014. Siksi Jakartassa vietettiin tänään Datsun-päivää, eli Jakartan messukeskukseen kokoontui muutama tuhat ihminen niin uusien kuin vanhojen Datsunien kanssa. Tämä oli hyvä alkupamaus maailman pisimmän Datsun-koeajon kolmannelle osuudelle.

Toisin kuin Intiassa tai Venäjällä, Datsunilla on pidempi historia Indonesiassa. Siksi maasta löytyy myös vanhaa Datsun kalustoa 60-, 70- ja 80-luvuilta. Paikalle kerääntyneestä reilusta paristakymmenestä klassikosta päätellen Bluebird eli Luupää on ollut kova sana täälläkin.

Kalusto oli sekalaisessa kunnossa, mutta orkkisautot eivät ilmeisesti ole yksilöllisyyttä rakastavien indonesialaisten juttu. Lähes kaikissa autoissa oli alla suorastaan hirvittävät jälkiasennusvanteet. Maassa maan tavalla. Sama vannefetismi näkyy myös uusissa Datsuneissa sekä kaikkialla liikenteessä. Auto saa olla kuinka halpa tahansa, mutta peltivanteita siinä ei saa olla…

Yksityisautoilu elää kovaa buumia Indonesiassa, mikä näkyy seisovina autojonoina Jakartassa. Liikenne on täysin solmussa. Valtaosa autoista on japanilaista alkuperää: Daihatsulla, Hondalla ja Toyotalla on hallussaan yhteensä puolet markkinoista. Kalustosta huomattavan iso on suuria tila-autoja, sillä Indonesiassa perheet ovat suuria, ja perheet matkustavat yleensä yhdessä erilaisiin perhe- tai yhteistilaisuuksiin. Yhteisöllisyys on täällä iso juttu.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Huomenna on ensimmäinen ajopäivä. Auto on tälläkertaa Go+, eli pääosin eri sukupolven Nissan Microjen osista rakennettu 7-paikkainen tila-auto! En ole nähnyt autoa vielä, mutta se odottaa minua hotellin parkkihallissa. Avaimista päätellen kyseessä on Intiassa ajamaani Go:ta ylellisempi tuote, sillä avaimenperässä on kaukosäädin. Se onkin ainoa, mitä autosta tiedän.

Huomenna suuntaan ensin länteen ja käyn kurkkaamassa länsirannikolta, josko Sumatran rannikko näkyisi. Sieltä jatkan rannikkoa pitkin alas, koukkaan vuoristoiseen sisämaahan ja sieltä takaisin etelärannalla, jota pitkin seurailen Balille asti. Valtaosa näkemisen arvoisista paikoista on etelärannalla. Takaisin Jakartaan palaan Jaavan pohjoisrantaa pitkin.

Ajorupeama on tällä kertaa kiusallisen lyhyt. Paluulentoni lähtee Jakartasta jo 20.5. aamuyöstä. Ajopäiviä kertyy näin vain kymmenen. Tarkoitus on saada täyteen 3 000 kilometriä, mutta katsotaan, miten matka etenee. Olen ratin takana tällä kertaa yksin, enkä aio ottaa turhaa stressiä päivittäisistä ajomatkoista.

Pysykää linjoilla. Huomisen päivän ajoraportti on luettavissa Tuulilasin nettisivuilla huomenna illalla – jos vain yhteydet toimivat. Yritän tehdä päivittäin myös viitisen Facebook-päivitystä – jos yhteydet sen vain sallivat.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.