Ferrari

Esittely

Ferraria pidetään maailman tunnetuimpiin kuuluvana tuotemerkkinä. Merkki viittaa automerkin kehittäjään Enzo Ferrariin, joka syntyi Modenassa 1898. Kiinnostus moottoriurheiluun johti Ferrarin Milanoon, jossa hän osallistui ensi kertaa itse autokilpailuun v. 1919. Kokemus jätti lähtemättömän vaikutuksen. Ferrarista tuli Alfa Romeon testikuljettaja. Voittoisa kilpa-ajaja tutustui kreivi Enrico Baraccaan, joka lahjoitti Ferrarille kuolleen lentäjäpojan tanssiva hevonen -embleemin. Siitä tuli Ferrarin tunnusmerkki. Ferrari päätti kilpa-ajajan uransa 1934 saatuaan pojan, Dinon. Jätettyään Alfan 1929 Ferrari muodosti oman yhtiön nimeltään Societa Anonima Scuderia Ferrari modenalaisten kumppaniensa kanssa. Yhtiön toimialana oli kilpa-autoilu. Autot olivat pääasiassa Alfoja. Kun Alfa Romeo päätyi 1932 valtion omistukseen, Ferrari jatkoi itsenäisenä yrittäjänä. Toimintaa laajennettiin myös kilpamoottoripyöräilyyn. Alfa muodosti oman kilpatallin Alfa Corsen 1938, ja Ferrarista tehtiin sen johtaja. Kiistojen vuoksi Ferrari jätti yhtiön seuraavana vuonna. Saamallaan erorahalla ja Scuderia Ferrarin alkupääomalla hän muodosti uuden yhtiön Societa Anonima Auto Avio Construzioni Ferrarin. Aluksi valmistettiin työkaluja, mutta autot otettiin tuotanto-ohjelmaan pian. Ensimmäinen auto oli mallimerkinnältään 815, ja se valmistui keväällä 1940. Alfan kanssa tehty nelivuotinen sopimus esti kuitenkin Ferraria antamasta autolle merkiksi omaa nimeään. Sodan jälkeen Ferrari, joka oli muuttanut Maranelloon ilmoitti keskittyvänsä sekä kilpa-autoihin että urheiluautoihin. Nyt autoille voitiin antaa merkiksi Ferrari. Ensimmäisillä autoilla osallistuttiin kilpailuihin, ja ensimmäinen asiakastoimitus tapahtui v. 1948. Jo 50-luvun alussa Ferrarin autoista merkittävä osa myytiin USA:ssa. Sikäläiset ostajat vaativat suurempia moottoreita ja yhä nopeampia autoja. Omalla merkillään Ferrari osallistui ensi kertaa Gran Prix-kilpailuihin 1948. Ensimmäinen GP-voitto saatiin jo samana vuonna myös Italiassa ja ensimmäinen ulkomainen voitto 1951 Englannissa. Ferrarin poika Dino oli taitava insinööri, jolla oli merkittävä rooli, kun Ferrari kehitti V6-kilpamoottorin. Dino kuoli 24-vuotiaana, mutta Ferrari jatkoi toimintaansa menestyen yhä paremmin. Ford yritti 50-luvun puolivälistä alkaen ostaa Ferrarin saadakseen lisää tietämystä, jota se tarvitsi autourheilumenestykseen. Ferrari tajusi, että kauppa johtaisi hänen oman asemansa heikkenemiseen, ja siksi hän v. 1955 päätti ottaa johtoonsa Lancian Grand Prix-kilpatallin, joka ei menestynyt odotetulla tavalla. Päätöstä helpotti se, että Fiat päätti samalla rahoittaa Ferrarin oman kilpatallin toimintaa. 60-luvun puolivälissä Ferrarin toiminta laajeni, ja autoilla oli erinomainen kysyntä. Ferrari käytti hyödykseen taitavasti suhteitaan Fiatiin. Päätös kehittää pienikokoisempia urheiluautoja osoittautui kuitenkin virheeksi. Ferrarilla ei ollut kylliksi valmistuskapasiteettia, jota massatuotantoautojen tuotannossa olisi tarvittu. Painopiste oli yhä voimakkaammissa moottoreissa. Ensimmäinen V8-moottorilla varustettu siviililiikenteeseen tarkoitettu urheiluauto - 308GT4 - valmistui 1973. Voimakas autojen kehitystyö leimasi Ferrarin toimintaa, ja menestys F1-kilpailuissa antoi lisää mainetta. Enzo Ferrari ikääntymisestään huolimatta oli jatkuvasti itse mukana toiminnassa aina kuolemaansa asti v. 1988, jolloin hän oli 90-vuotias. Autoteollisuus vaati yhä suurempia panoksia, ja siksi yhteys Fiatiin oli Ferrarille välttämätön edellytys toiminnan jatkamiseen. Vuonna 1988 yhtiö siirtyi osittain Ferrarin omistukseen, ja 1992 siitä tuli täysin Fiatin omistama valtion yhtiö. Ferrarin maahantuojana Suomessa toimii Catamount Oy.