Volvo S80 2.4 D5 A Momentum

29.10.2006 |
Volvo S80 2.4 D5 A Momentum

Toisen sukupolven S80:n myynti alkoi syyskuussa. Kyseessä ei ole vain uudistettu vaan täysin uusi malli.

Vuonna 1998 esitelty alkuperäinen S80 meni hyvin kaupaksi Euroopassa, mutta rapakon takana menekki jäi V8-koneen puuttuessa vaisummaksi.

Nyt tilanne on korjattu: XC90:stä tuttu 4,4-litrainen kasi vauhdittaa malliston kalleinta versiota. Korimalli on edeltäjän tapaan neliovinen sedan, eikä farmaria ole edes suunnitteilla.

Vaikka Volvo on aina ollut turvallinen ja laadukaskin merkki, kalliissa autoissa kilpailijat ovat usein vetäneet pitemmän korren. Luokan valinnoissa imagolla on suuri painoarvo, ja siinä suhteessa Volvolla on vielä tekemistä.

Suunnittelu ja tekniikka

Monilla merkeillä löytyy nykyisin sukunäköä koko mallistosta. Yhtäläisyydet eivät rajoitu keulailmeeseen, vaan myös sivuprofiilissa ja perän muodoissa toistuu sama teema pienimmästä mallista suurimpaan. Volvot ovat oiva esimerkki: merkin tunnistaa kertavilkaisulla.

Ensimmäisen polven S80 oli aikanaan hyvännäköinen auto. Nyt jopa sen kolme vuotta sitten kasvojenkohennuksen kokenut versio näyttää massiiviselta ja vanhanaikaiselta. Uusi malli on muotoiltu huomattavan siroksi, ja se näyttää siksi edeltäjäänsä pienemmältä. Todellisuudessa kasvua on kuitenkin tapahtunut joka suuntaan.

Alkuperäinen S80 oli vielä Volvon oman suunnitteluryhmän työtä. Nyt myös emoyhtiö Fordilla on ollut sormensa pelissä.

Hinnat alkaen -bensakone on pienpaineturbolla varustettu 2,5-litrainen. Seuraavana hinnastosta löytyy 3,2-litraisen suoran kuutosen vauhdittama versio. Huipulla pullistelee yllä mainittu Yamahan valmistama V8. Paljon ajavat voivat valita kahdesta 2,4-litraisesta turbo­dieselistä.

Kaikkien moottorien jatkeena on kuusiportainen vaihteisto – joko manuaalina tai automaattina. Pienimmän bensakoneen yhteyteen voi valita kumman laatikon tahansa, ja hinta on sama. Kahden isomman bensaa polttavan kumppanina on aina automaattivaihteisto.

Dieseleissä automaatti nostaa hintaa 2 500 eurolla. V8-huippumalli on aina nelivetoinen, muut etuvetoja. Kuutoskoneen yhteyteen voi tilata nelivedon lisähintaan.

Edessä käytetään apurunkoa, joustintukia ja L-muotoisia alatukivarsia. Takaa löytyy isoille autoille tyypillinen monivarsituenta sekä kierrejouset ja putki-iskunvaimentimet. Ohjaustehostin on perinteiseen tapaan hydraulinen. Tehostus ei säädy nopeuden mukaan, mutta muuttuvan tehostussuhteen saa lisähintaan.

Muodoissa tai tekniikassa S80 ei häpeä lainkaan kilpailijoidensa seurassa. Imago ei kuitenkaan vielä taida riittää saksalaismerkkien tasolle. Tuntuu erikoiselta, että pienimmän bensiinimoottorin yhteyteen automaatin saa veloituksetta mutta dieselin ostaja joutuu maksamaan vaivattomuudesta.

Tilat ja mukavuus...

Reilujen istuinsäätöjen ansiosta niin jättiläiset kuin pienet naisetkin saavat kunnon ajoasennon. Istuimessa on räikkätyyppinen korkeussäätö, ja selkänojan kaltevuus säätyy portaattomasti. Myös etureunan korkeut­ta voi säätää erikseen.

Ristiseläntuen säätörulla on ahtaassa raossa selkänojan ja keskikyynärnojan välissä. Tuntuu oudolta, että Volvo sijoittaa rullan vuodesta toiseen niin hölmösti. Ratissa on sekä korkeus- että etäisyyssäätö, ja vasen jalka saa hyvän tuen.

 

Hallintalaitteissa ei ole muuta erikoista kuin jalkakäyttöinen seisontajarru. Kädellä toimiva tuntuisi luontevammalta. Vilkkuvivun kevyt näpäys saa aikaan kolme vilkutusta. Radiota voi käytellä itse laitteen lisäksi ratissa olevista napeista. Selkeässä mittaristossa huomio kiinnittyy jäähdytysnesteen lämpömittarin puuttumiseen.

Avaimen virkaa toimittaa kojelaudan aukkoon työnnettävä ”pallero”. Käynnistys ja pysäytys hoituvat nappia painamalla.

Tuulilasin huuhtelu ruiskauttaa pesunestettä lyhdyille varsinaisessa valoasennossa vain joka viidennellä kerralla. Näin kallista nestettä ei kulu hukkaan. Nolla-asennossa halogeenilyhtyjä ei kastella ollenkaan, sen sijaan ksenonit saavat silloinkin annoksen joka viidennellä kerralla. Jotta valoteho ei laskisi hetkellisesti liiaksi, vain yksi umpio pestään kerrallaan. Toinen puoli saa pesunsa hetken kuluttua.

Laatuvaikutelma on erittäin hyvä, kuten tässä luokassa tuleekin olla. Kojelaudan ja ovipaneelien alumiinilistojen ”valmiiksi naarmuuntuneen näköinen” ulkoasu sai muutaman autoon tutustuneen henkilön nyrpistämään nenäänsä. Kuoppaisilla sorateillä oli ajoittain kuultavissa muovi­osien räminää.

 

Takapenkille mentäessä on kumarruttava hiukan, jottei pää osu oviaukon reunaan. Leveys riittää kolmelle köriläälle hyvin, eivätkä hiuksetkaan osu laitapaikoilla kattoverhoiluun. Polvet ja varpaat mahtuvat mainiosti mukaan, ellei eteen sijoiteta oikein kookkaita ihmisiä. Tällöin polvet osuvat etuselkänojiin ja varvastila kutistuu niukin naukin riittäväksi. Reisitukea on jonkin verran.

Kahdelle muotoillun takaistuimen selkänoja kaartuu laidoilta voimakkaasti. Tällöin nojan reuna painaa kolmen hengen miehityksellä hieman laitimmaisten matkustajien selkää. Ovikyynärnojien sopivaa korkeutta kiiteltiin.

Esitämme usein takamatkustajille kysymyksen, menisikö 200 kilometrin matka yhtä soittoa. Tässä tapauksessa vastaus oli myöntävä. Kahdelle takasohva tarjoaa leppoisat oltavat, vaikka alaslaskettavan kyynärnojan muotoilua ei pidettykään loppuun saakka harkittuna. Ulos tultaessa jalkoja joutuu nostelemaan melkoisesti.

Graco Cosmic XTP -turvaistuin mahtuu sekä eteen että taakse siten, että aikuinen voi vielä hyvin istua lapsen edessä tai takana.

...Tilat ja mukavuus

Kahden kaasupumpun ja nivelsaranoiden kannattelema takaluukku avataan perinteiseen tapaan sen keskellä olevasta napista tai vaihtoehtoisesti kojelaudasta. Luukku kääntyy ylös ja eteenpäin siten, että sen reunaan ei voi lyödä päätään. Tilaan sopii kaksitoista juomakoria. Nyyttitilaa jää lisäksi jonkin verran. Sisäkahvan ansiosta luukun sulkeminen sujuu puhtain käsin.

 

S80:ssä on sama ongelma kuin lähes kaikissa nykyisissä porrasperissä: tavaratilan käyttökelpoisuus heikkenee pienen kuormausaukon vuoksi merkittävästi. Käyttämämme Emmaljunga Crossway -lastenrattaat eivät näin mahdu mukaan kuin kaksi pyörää irrotettuina.

Tila laajennetaan kippaamalla takaselkänoja kahdessa erilevyisessä osassa. Kiinteän istuintyynyn vuoksi nojanpuolikkaat eivät asetu aivan vaateriin. Pitkätkin esineet mahtuvat mukaan, sillä suksiluukun lisäksi etumatkustajan selkä­noja voidaan kääntää alas.

Tilan pohjassa on kaksi tukevaa metallista sidontalenkkiä. Pohjalevyn takaosa voidaan nostaa pystyyn, jolloin esimerkiksi ostoskassit saa ripustettua levyssä oleviin lenkkeihin. Kuminauha varmistaa kassien pysymisen paikoillaan. Pikkutavaroille on riittävästi lokeroita.

Jousitus on mukavuuspainotteinen eli melko pehmeä. Useimmiten se toimii erittäin miellyttävästi. Pehmeydestä huolimatta voi ajoittain aistia pientä pintakovuutta, joka johtunee matalaprofiilirenkaista. Rikkinäisellä asfaltilla syväreunaiset kuopat eivät juuri tunnu muuna kuin renkaiden jysähtelynä.

Tasaisella kestopäällysteellä S80 kulkee kiitettävän hiljaisesti. Karkea asfaltti saa kuitenkin rengas-äänet kantautumaan selkeinä sisään. Tyhjäkäynnillä kone kalisee, ja kiihdytyksessä se jyrisee kuin kuorma-auto. Tarkkakorvainen aistii koneen tyypin myös tasakaasulla ajettaessa.

Iso Volvo tarjoaa etumatkustajille mainiot tilat. Takana kaksi matkustaa herroiksi eikä kolmaskaan pahemmin valittele oloaan. Laaja tavaratila kärsii pienestä kuormausaukosta. Jousitusmukavuutta voi kiitellä.

Ajettavuus

S80:n rengaskoko on 225/55 R 16. Liikkeellelähdön jälkeen huomio kiinnittyy laiskasti palauttavaan ohjaukseen. Vauhdin lisääntyessä ilmiö onneksi häviää.

Maantiellä ohjauksen keskialue tuntuu aavistuksen yliherkältä, mutta siihen tottuu. Suuntavakavuus on kunnossa myös uraisilla teillä, eikä auto jää pienen ohjausliikkeen jälkeen kaartamaan itsekseen. Testiautossa oli nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostus, eikä meillä ollut mahdollisuutta kokeilla vakio-ohjausta. Lausunto pätee siis vain ensiksi mainittuun.

Mutkittelevilla kestopäällystetyillä teillä auto ohjautuu tiettyyn rajaan saakka neutraalisti ja alkaa sitten hieman aliohjata. Soralla Volvo on pitkän akselivälinsä ansiosta itse rauhallisuus. Vakiona oleva ajonvakautusjärjestelmä (DSTC) pitää alkavan luisun kurissa.

Ajonvakautukseen sisältyvän sutimiseneston saa tarvittaessa napista pois päältä. Myös itse DSTC muuttuu tällöin vähemmän aktiiviseksi, eli se sallii tavanomaista reilummat luisut. Käsikirjan mukaan asetus ”antaa suuremman vapauden dynaamisessa ajossa”.

Taajamapyöritys sujuu näppärästi, kunhan ahtaissa paikoissa muistaa auton suuren koon. Pysäköintitutkasta on paljon apua. Näkyvyys on riittävä joka suuntaan, samoin taustapeilien koko tuntuu asialliselta. Kojelaudan huurteenpoistoritilä heijastuu vastavalossa tuulilasiin.

Kuormatun Kasikymppisen perä painuu huomattavan alas. Väistökokeessa auto tuntuu hieman huteralta. Perän liike laajenee melkoisesti omalle kaistalle palattaessa, ja ajonvakautus puuttuu peliin turhan myöhään. Näin muutama keila pääsee kaatumaan. Kun DSTC kytketään puolittain pois, auto ohjautuu aluksi täsmällisemmin. Tämän jälkeen perä lähtee kuitenkin melkoiseen luisuun.

 

Ilman kuormaa käytös on huomattavasti täsmällisempää. Kevyt ohjaus ei kerro riittävän hyvin, mitä on tapahtumassa. Onneksi se ei sentään kipsaa missään tilanteessa. Ajonvakautus poiskytkettynä perä lipsahtaa luisuun, joka ei kuitenkaan ole läheskään yhtä raju kuin kuormatulla autolla.

Dieselmoottorin ja automaattivaihteiston yhteistyö ei aina suju aivan saumattomasti. Rauhallisessa ajossa vaihdot sujuvat pehmeästi, mutta hidastuksessa ja sen jälkeisessä ripeässä kiihdytyksessä auto empii hetken ennen kuin tajuaa, että nyt pitäisi jo mennä. Valmistajan mukaan vaihteisto mukautuu kuljettajan ajotapaan, ja kun sitten siirrytään reippaampaan tyyliin, sujuu ”herääminen” viiveellä.

Ajettavuudessa on isoille autoille ominaista leppoisuutta. Pehmeä jousitus ei innosta räppäilyyn mutkateillä. Nopeaan ajotapaan mieltyneille Volvo tarjoaa Four-C -alustaa, jossa on säätyvä iskunvaimentimien jäykkyys. Ajonvakautuksesta huolimatta käytös väistökokeessa ei ansaitse kiitettävää arvosanaa.

Suorituskyky

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Nykyisten turbodieselien suorituskyky on lähes poikkeuksetta erittäin hyvä. Kiihdytyksissä viisisylinterisen ovelaan pörinään sekoittuu dieselin jyrinä. Auto poistuu paikalta vilkkaasti, vaikka takapuolituntumalta meno ei erityisen ripeältä tunnukaan.

Täyskiihdytyksessä kone kiertää 4 500 r/min, ennen kuin automaatti hakee suurempaa vaihdetta. Volvo kipitti nollasta sataseen täsmälleen tehtaan lupaamassa ajassa. Käsin vaihtamalla ajat eivät parantuneet. Käsiohjelma ei salli kuljettajan hölmöilevän: se ei vaihda pienemmälle, ellei vauhti ole ylikierrosten välttämiseksi riittävän alhainen. Myös kiihdytyksissä se vaihtaa neljän ja puolen tuhannen kierroksen kohdalla ylöspäin.

Jarrukokeet eivät tuoneet esiin ikäviä yllätyksiä. Erinomainen hidastuvuus vielä usean tehojarrutuksenkin jälkeen kertoo, ettei hidastimien mitoituksessa ole säästelty. Auto ei kampea poikittain, vaikka toisen puolen pyörät ovat pitävällä ja toisen vähemmän pitävällä pinnalla.

Ainakin tehokkaampi turbodiesel antaa autolle mainion suorituskyvyn. Meno on vaivatonta jopa kuormattuna. Automaatin empiminen ei kiusaa suorituskykymittauksissa, arkiajossa kylläkin. Jarruista voi antaa kiitettävän arvosanan.

Kustannukset, turvallisuus ja varustelu

Testin aikana kaasuöljyä paloi 7,6 l/100 km. Se on vain kolme desilitraa enemmän kuin virallinen yhdistetyn kulutus. Auton kokoon ja painoon nähden ruokahalua voi pitää hillittynä. Myös tasaisen nopeuden kulutus kasvaa vauhdin myötä melko hitaasti. Sen sijaan taajamapyörittelyssä polttonestettä hupenee helposti yli virallisen lukeman.

Huollot tehdään vuoden tai 30 000 kilometrin välein. Luvut ovat lähinnä suuntaa-antavia, sillä todellinen tarve ilmenee muistuttimesta. Huoltohinnat eivät hirvitä.

Varaosapaketin hinta on melko arvokas. Nokka-akseleita pyörittävä hammashihna tulee vaihtaa neljän vuoden tai 150 000 kilometrin välein. Vaihto keventää lompakkoa yli 400 eurolla.

Takuu kattaa kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta. Auton luvataan vastustavan puhkiruostumista kaksitoista vuotta.

Volvo-tiepalvelu auttaa auton piiputtaessa ja korvaa matkan keskeytymisestä aiheutuneet kustannukset, kuten majoituksen, matkaliput tai sijaisauton. Palvelu on voimassa viisi vuotta ensirekisteröintipäivästä. Edellytyksenä on huolto- ja korjaussopimus tai täydellinen huoltohistoria.

Ison auton tarvitsijat tyytyvät harvoin perusvarusteluun. Valinnan helpottamiseksi tehdas on koonnut kolme erikokoista varustepakettia, joiden nimiksi on annettu Kinetic, Momentum ja Summum. Kalliimpi paketti sisältää aina alemman varusteet muutamilla erikoisuuksilla lisättynä.

Paketit on hinnoiteltu houkuttelevasti siten, että erikseen ostettuna niiden sisältö maksaisi huomattavasti enemmän. Pakettien lisäksi listalta löytyy runsaasti varusteita, joita rastimalla auton hintaa saa korotettua nopeaan tahtiin.

 

Perusversion mukavuusvarustelu ei ole kovin runsas hinta- ja koko­luokka huomioon ottaen. Esimerkiksi vakionopeudensäädin ja ilmastointilaitteeseen liittyvä sisäilman laatujärjestelmä puuttuvat. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että automatiikka haistelee sisään tulevaa ilmaa ja havaitessaan sen epäpuhtaaksi kytkee sisäilmankierron päälle. Järjestelmä toimii huomattavan herkästi, sillä tuulilasia huuhdeltaessa automatiikka vaihtoi hetkeksi sisäilmankierrolle.

Kinetic sisältää edellä mainittujen varusteiden lisäksi mm. sumuvalot, kevytmetallivanteet, radion kauko-ohjauksen ratissa sekä takaistuimen lämmitettävät laitapaikat. Momentum-paketti sisältää lisäksi automaattisesti himmenevän taustapeilin, korinväriset helmat, ostoskassinpitimen, pysäköintitutkan takana, lasinpyyhkimien sadetunnistimen, sähköisesti koria vasten kääntyvät taustapeilit ja maavalot sekä nahkaverhoilun.

Dieselin ostaja saa bensaversiosta poiketen polttonestekäyttöisen lisälämmittimen, joka varmistaa tarkenemisen kovilla pakkasilla. Ajastin on kuitenkin hankittava lisähintaan. Volvoa pidetään turvallisuusajattelun edelläkävijänä. Ei siis mikään ihme, että autoon on ladattu erittäin runsas turvavarustelu.

Volvo on epäilemättä turvallinen ja arvonsa pitävä auto. Myös viimeistely on sitä, mitä tässä luokassa on opittu vaatimaan. Huollattaminen on kohtuuhintaista, mutta vakuutukset maksavat paljon. Lisävarustelista on todella pitkä.

Loppuarvostelu

S80 on kokeilemisen arvoinen vaihtoehto, kun ollaan tekemässä ison auton hankintapäätöstä. Moottorissa riittää ruutia, mutta koneen ja automaattivaihteiston yhteistyö voisi sujua paremminkin.

Kannattaa kenties harkita manuaalia, joka maksaa 2 500 euroa vähemmän. Ajettavuus on hyvä, vaikka ääritilanteista auto ei aivan puhtain paperein selviäkään.

 

+ Ajettavuus+ Hiljaisuus+ Laatuvaikutelma

– Ohjaustunto– Automaatin viive– Pieni tavaratilan aukko

 

Mallisto
 Iskutilavuus cm3TehokW (hv)HintaeuroaVapaa autoetueuroa
2.5T2 521147 (200)48 500880
2.5T A 2 521147 (200)48 500880
2.4D2 400126 (163)49 900900
2.4 D5 2 400136 (185)52 000930
3.2 A 3 192175 (238)56 900990
3.2 A AWD3 192175 (238)60 9001 050
4.4 V8 A AWD 4 414232 (315)86 900 1)1 410

Varaosapakettien hinnat: Kinetic 2 000 e, Momentum 3 500 e, Summum 5 800 e.1) = Momentum-varustetaso

 

Testiauton lisävarusteet: Metalliväri 1 200 e, aktiiviset ksenonvalot 1 450 e, laminoidut vettähylkivät sivulasit 520 e, nopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostus 350 e, automaattivaihteisto 2 500 e, vanteiden lukkopultit 50 e, pysäköintitutka edessä 640 e, etumatkustajan turvatyynyn poiskytkentä 85 e, lisälämmittimen ajastin 220 e, Bluetooth­järjestelmä 450 e, sisätaustapeilin kompassi 50 e.Testiauton hinta: 63 015 euroaTakuu: 2 v ilman kilometrirajoitusta. Maalitakuu 2 v, koritakuu 12 v.Vakuutusmaksut: liikenne 703 e, auto 1 418 e 1)Maahantuoja: Volvo Auto Oy Ab, VantaaValmistaja: Volvo Car Corporation, Göteborg, RuotsiValmistuspaikka: Göteborg, Ruotsi

1) = Tiedot Pohjola. Autovakuutus: Superkasko + Superlunastus, omavastuu 150 euroa. Hinnat Helsingissä nollabonuksin, kun vakuutuksenottajana 43-vuotias mies. Hinnat pyöristetty lähimpään euroon.

Vertaillen

 

 

Audi A6 2.7 V6 TDI A

+ Moottori+ Vaihteisto– Ohjauksen keskialue– Rengasmelu

 

 

BMW 525DA

+ Suorituskyky+ Hienostuneisuus– Hinta– Suuntavakavuus

 

 

Mercedes-Benz E 220 CDI A

+ Imago+ Polttoaineenkulutus– Hinta– Takapenkin keskipaikka

 

 

 

Vertailuarvot
 S80A6525dE 220 CDI
Hinta euroa58 00059 53064 15064 960
Moottori tyyppi R5V6R6R4
Iskutilavuus cm32 4002 6982 4872 148
Teho kW (hv)136 (185)132 (180)130 (177)125 (170)
r/min4 0004 2504 0003 800
Vääntö Nm400380400400
r/min2 0001 4002 0002 000
0-100 km/h s9,08,38,38,6
Huippunopeus km/h225225227225
EU-kulutus l/100 km(kaup./maant./yhd.)10,2/5,6/7,310,0/5,8/7,310,6/6,2/7,89,1/5,4/6,7
Pituus mm4 8514 9164 8414 818
Akseliväli mm2 8352 8432 8882 854
Omamassa kg1 6621 655

1 670

1 615

Tiedot valmistajien ilmoittamia.

Roland Weckström Lehdessä 10/2006

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.