Autoilijoiden ensiaputaidot eurooppalaisessa vertailutestissä

18.04.2013 | Jorma Viitanen
Autoilijoiden ensiaputaidot eurooppalaisessa vertailutestissä

Autoilujärjestöt tutkivat yhteistyössä Punaisen Ristin kanssa autoilijoiden ensiaputaitoja eri Euroopan maissa. Tulokset osoittivat, että auttamishalua on, mutta liian harvalla on riittävästi tietoa siitä, kuinka tulee toimia. Vaikka suomalaiset menestyivät keskitasoa paremmin, parannettavaa on.

Toiminta onnettomuuspaikalla testissa

Autoilijoiden piti tutkimuksessa mainita neljä asiaa, mitä tulee tehdä, kun saapuu ensimmäisenä  onnettomuuspaikalle, jossa on loukkaantuneita. Kartoituksen kohteena olivat sekä tiedot että taidot.

Toimenpiteet onnettomuuspaikalla:

omasta turvallisuudesta huolehtiminen esimerkiksi hätävilkuin ja varoitusliivein,onnettomuuspaikan suojaaminen lisäonnettomuuksien välttämiseksi,hätäilmoituksen tekeminen hätänumeroon sekäensiavun antaminen loukkaantuneille.Suomalaiset olivat vertailumaiden vastaajista itsevarmimpia. Heistä 85 % uskoi osaavansa antaa ensiavun onnettomuuspaikalle sattuessaan. Kaikista tutkimuksessa vastanneista vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa. Epävarmimpia omista kyvyistään olivat espanjalaiset, slovenialaiset ja portugalilaiset.

Puutteita tiedoissa

Vaikka omista taidoista olisikin oltu melkoisen vakuuttuneita, todellisuus osoitti muuta. Suomalaisista 74 % ei osannut mainita kaikkia neljää edellä mainittua toimenpidettä, vaan jokin tai useampi niistä unohtui.

Kaikkein heikoin oli tulos, kun piti muistaa omasta turvallisuudesta huolehtiminen. Suomalaisista sen muisti 38 % vastaajista. Se oli hieman koko tutkimusaineistoa parempi tulos, sillä keskiarvo oli 35 %. Saksalaisten keskuudessa tulos oli paras (53 %).

Suomalaiset  kuitenkin tunsivat kaikista vastaajista parhaimmin yleisen eurooppalaisen hätänumeron (112). Sen muisti 97 % vastaajista. Heikoimmin menestyivät Itävaltalaiset, sillä heistä vain 7 % muisti kansainvälisen numeron. Mutta oman kansallisen numeron osasi mainita kuitenkin 75 % vastaajista.

Tarkistettava onnettomuuspaikalla

onko loukkaantunut tajuissaan ja puhuteltavissa, hengittääkö hän ja onko hänellä runsasta verenvuotoa aiheuttavia vammoja.Suomalaisista nämä kaikki kohdat osasi mainita 40 %, kun koko tutkimuksessa osuus oli 28 %.

Suomalaisista 91 % muisti myös tarkistaa, hengittääkö uhri. Tulos oli kaikkien maiden vastaajista paras keskiarvon ollessa 57 %. Asia on tärkeä, sillä ensihoidon ammattilaisten mukaan uhri menehtyy usein juuri tukehtumalla, mikä olisi helposti vältettävissä.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä pitää tehdä, jos uhri ei hengitä. Reilut 35 % suomalaisista oli selvillä siitä, että ohri pitää asettaa selälleen ja aloittaa painelu-puhallushengitys. kaikkien vastaajien keskuudessa osuus oli vajaat 29 %. Pelkän elvytyksen mainitsi kuitenkin suomalaisista 91 % ja koko tutkimusaineistossa 75 %.

Suomalaiset osasivat myös vastata kysymykseen verenvuodon tyrehdyttämisestä. 96,5 % muisti, että haavan päälle tulee asettaa puristusside. Tämäkin luku oli selvästi keskiarvoa (80 %) parempi.

Entä käytännön osaaminen?

Tutkimuksessa ei tyydytty vain vastaamiseen teoriatasolla.  Vastaajat joutuivat myös käytännön kokeeseen. jossa toimintaa valvoivat Punaisen Ristin ammattilaiset.

Ensimmäisessä kokeessa uhri oli tajuton, mutta hengitti. Siksi uhri tuli asettaa kylkiasentoon sekä varmistaa hengitysteiden pysyminen avoinna.  Joka toinen suomalainen osasi tehdä tämän oikein.Tulos oli toiseksi paras. Keskiarvo oli 36,5 %.

Toisessa kokeessa haluttiin varmistaa, että onnettomuuden uhrille annettava painelu-puhalluselvytys tehdään oikein. Reilu 30 % suomalaisista hallitsi oikean tekniikan myös käytännössä, kun koko tutkimuksessa luku oli 25 %. Suomalaisten tulos oli kolmanneksi paras, sillä edellä olivat vain Tsekki ja Ranska.

Ensiaputaitoja syytä kerrata aika ajoin

Kaiken kaikkiaan tutkimus osoitti, että ihmiset yliarvioivat omia ensiaputaitojaan, mutta myönteistä oli se, että suurin osa vastaajista oli halukas auttamaan.

Samalla näkyi, että kertaluonteinen ensiapukurssi ei riitä ylläpitämään taitoja ikuisesti. Taidot ruostuvat, mikä näkyi niiden keskuudessa, joiden ensiapukurssista oli kulunut yli 10 vuotta. Kertaus on tässäkin osaamisen kannalta tarpeen.

Tutkimuksen toteutuksesta

Tutkimuksen toteuttajina olivat Suomesta Autoliitto ja Punainen Risti sekä näiden sisarjärjestöt  Belgiassa, Espanjassa , Italissaa,  Itävallassa, Kroatiassa, Portugalissa, Ranskassa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, Sveitsissä, Tanskassa ja Tsekissä.Tutkimuksen suomalaiset autoilijat olivat Kuopiosta, Oulusta ja Vantaalta.

Kysymykset eivät olleet monivalintakysymyksiä vaan oikeaan vastaukseen edellytettiin, että vastaaja itse kertoi, mitä hän tekee. Useissa kysymyksissa oikea vastaus sisältää useita seikkoja, eikä vain yhden tai kahden kertomista pidetty oikeana vastauksena.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.