IIHS: rekkojen alleajosuojat puutteellisia

15.03.2013 | TL-verkkotoimitus
IIHS: rekkojen alleajosuojat puutteellisia

Amerikkalainen Insurance Institute for Highway Safety on tutkinut rekkaperävaunujen perässä olevia alleajosuojia ja todennut, että ne eivät toimi riittävänä suojana peräänajotilanteissa. Jos henkilöauto törmää rekan perään vain osittain, useimmissa perävaunuissa lavan reuna pääsee auton sisään saakka.

Kuorma-autojen ja niiden perävaunujen kori- tai lavarakenteet ulottuvat pitkälle takimmaisten akselien takapuolelle. Kun ne myös ovat reilusti takapyörien yläpuolella, rakenteet ovat erittäin vaarallisia silloin, kun henkilö- tai pakettiauto törmää ajoneuvon perään.

Tämän takia kautta maailman vaaditaan, että tällaisten autojen perässä on oltava järeärakenteiset alleajosuojat, jotka ottavat törmäyksen vastaan niin, että lavan takareuna ei työnny henkilöautossa olijoiden pään korkeudella auton sisään. Rakennemääräykset vaihtelevat jonkin verran eri maissa, mutta pääperiaate on sama. Lavan alla on oltava poikittainen pakki, joka on riittävän tukevasti tuettu auton tai perävaunun runkorakenteeseen.

Yhdysvalloissa Insurance Institute for Highway Safety (IIHS) on vakuutusyhtiöiden ylläpitämä puolueeton ja voittoa tuottamaton tieteellinen ja koulutuksellinen laitos, joka pyrkii parantamaan liikenneturvallisuutta ja vähentämään niissä tapahtuneita loukkaantumisia ja kuolemantapauksia. IIHS on tutkinut, miten rekkaperävaunujen alleajosuojat toimivat.

IIHS teki romua oikein kunnolla. Se otti kokeiltavaksi kahdeksan yleisintä rekkaperävaunumerkkiä, jotka edustavat 80 prosenttia USA:n perävaunumarkkinoista. Jokaiseen perävaunumalliin törmättiin vuoden 2010 Chevrolet Malibu -henkilöautolla vähintään kolmesti. Törmäysnopeus oli 35 mailia tunnissa eli 56 km/h.

Ensimmäinen törmäys tehtiin siten, että auto törmäsi suoraan keskelle perävaunun perää. Toisessa törmäyksessä henkilöauton keskilinja oli perävaunun reunan kohdalla, törmäys oli siis 50-prosenttinen. Kolmannessa törmäyksessä auton keskilinja oli perävaunun reunan ulkopuolella, auton leveydestä vain 30 % osui perävaunuun. Tämä törmäyskohta on pienin, jolla autossa olijan pää todennäköisesti osuu perävaunuun, jos alleajosuoja pettää.

Ensimmäisestä eli suorasta törmäyksestä kaikki perävaunut selvisivät puhtain paperein. Tosin yhden perävaunun alleajosuojan kiinnitykset pettivät. Tämä Hyundain valmistama perävaunu täytti USA:n vaatimukset, mutta ei tiukempia Kanadan vaatimuksia. Testi uusittiin Kanadan vaatimukset täyttävällä vaunulla, jolloin alleajosuoja kesti.

Seuraavankin testin eli 50-prosenttisen törmäyksen selvittivät yhtä lukuun ottamatta kaikki perävaunut. Tämä Vanguard-perävaunu täytti Kanadan vaatimukset. Testi osoitti, että Kanadankaan vaatimukset eivät ole riittävän tiukat. Alleajosuojan pää taittui ja päästi törmäävän auton niin pitkälle, että lavan kulma tunkeutui auton ohjaamoon.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Pieni osuma tuhoisin

Kolmannessa törmäyskokeessa henkilöauton leveydestä vain noin 30 % osui perävaunuun. Tämä koe osoittautui melkein kaikille perävaunuille ylivoimaiseksi, sillä yhtä lukuun ottamatta kaikki suojapalkit antoivat periksi, jolloin lavan kulma tunkeutui auton ohjaamoon ja osui kuljettajan paikalla olleen testinuken päähän.

Kaikki pettäneet alleajosuojat oli tuettu perävaunun runkoon suoraan runkopalkkien kohdalta. Tämä rakenne jätti alleajosuojan tukemattomat päät liian pitkiksi, jotta ne olisivat voineet kestää törmäystä. Vapaata päätä oli keskimäärin 70 cm. Palkit taipuivat ja päästivät auton liian pitkälle perävaunun alle.

Ainoastaan kanadalaisen Manacin valmistaman perävaunun alleajosuoja kesti 30-prosenttisen törmäyksen. Lujuuden salaisuus oli suojapalkin tuennassa. Tuennat oli sijoitettu selvästi lähemmäs suojapalkin päitä, jolloin palkin vapaat päät jäävät lyhyemmiksi.

Miten Euroopassa?

Euroopassa kiinnitettiin jo useita vuosia sitten huomiota alleajosuojien rakenteeseen, joka todettiin liian heikoksi. Direktiiviä muutettiin hieman vuonna 2009. Tuolloin kuitenkin oltiin kiinnostuneita vain suojan kestävyydessä suorassa törmäystilanteessa.

Asia pitäisi testata myös Euroopassa. Kovinkaan moni ei peräänajotilanteessa tähtää keskelle rekan perävaunun perää, useimmat yrittävät väistää. Jos alleajosuoja pettää, väistämisyritys voi olla hengenvaarallinen.

Alleajosuojien turvallisuutta olisi helppo parantaa. Kanadalaisen perävaunuvalmistaja Manacin käyttämä kiinnityspalkkien siirto ulommas on yksinkertainen ratkaisu, ekä se lisää perävaunun massaakaan mainittavasti. Lähtökohtana turvarakenteissa pitää olla, että ne myös hoitavat tehtävänsä mahdollisimman monissa tilanteissa.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.