Käytetyn auton arvo - uskomus vai fakta?

29.03.2011 |
Käytetyn auton arvo - uskomus vai fakta?

Käytettyjen autojen arvon määrittelystä on kiistelty vuosia, eikä se ole ihme, sillä asiaan liittyy uskomuksia ja faktoja. Lisäksi eri osapuolten etunäkökohdat ovat toisistaan poikkeavia. Lue lisää Tuulilasi.fi uutisista.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Käytetyn auton arvoKäytetyn auton arvo määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan seurauksena. Se tarkoittaa, että ostaja ja myyjä ovat päässeet yksimielisyyteen auton hinnasta. Seuraamalla samanlaisten (saman merkin ja mallisarjan mutta myös malliversioltaan samanlaisten autojen) kaupoissa toteutunutta kauppahintaa on siis mahdollista määritellä auton arvo.Samanlaisuusvaatimukseen liittyy kuitenkin seikkoja, jotka osoittavat, että periaatteessa yksinkertainen asia ei todellisuudessa olekaan vailla pulmia. Autot eroavat merkittävästi vaikkapa Nokian osakkeista, jotka ovat samanlaisia arvopapereita. Niitä ostetaan ja myydään pörssissä. Kuka tahansa voi havaita, että kauppahinta saattaa olla aamulla kello 10 erilainen kuin vaikkapa iltapäivällä kello 14. Samanlaista tavaraa myydään erilaisin hinnoin. Ja pörssipäivän päättyessä on mahdollista antaa tieto siitä, montako osaketta myytiin, mikä oli keskimääräinen kauppahinta ja millaisen haarukan sisällä kaupat tehtiin.Auto on kuitenkin erilainen tavara kuin arvopaperi. Samanlaisuusvaatimus ei hevillä täytySamanlaisuusJos auto, jota myydään on uusi, samanlaisuusvaatimus toteutuu melko helposti. Autoliikkeiden myymälöistä löytyvillä uusilla autoilla on ajettu vain muutama kilometri sen jälkeen, kun auto valmistui tehtaalla. Ajokilometrit eikä aika ole vaikuttaneet auton hintaan juuri lainkaan.Uusilla autoilla on helposti nähtävissä oleva suositushinta, joka Suomessa koskee koko maata. Autoliikkeellä on tietysti oikeus myydä auto hinnalla, joka ov-hinnasta eroaa. Varsinkin jos auto on seissyt myymälässä kuukausitolkulla, hinta alkaa joustaa.Käytetty auto on pulmallisempi tapaus. Nyt samanlaisuusvaatimus koskee merkin, mallisarjan ja tyypin lisäksi myös auton ajokilometrejä ja teknistä kulumista. Lisäksi hintaan vaikuttaa se, missä kauppa tehdään ja millaisia ovat kaupan osapuolet. Jopa auton värilläkin saattaa olla vaikutusta hintaan.Ajokilometrit ja kuluminen alentavat auton hintaa. Vaikka autot olisivat yhtä vanhoja päivälleen, samanlaisista autoista korkeamman hinnan joutuu maksamaan siitä, jonka ajokilometrimäärä on pienempi. Kulumisen jäljet näkyvät hinnassa, jos tarjolla on kaksi yhtä paljon ajettua muutoin identtistä autoa samassa myymälässä.Pelkästään ajokilometrien määrän vaikutukset hintaan ovat melko vaikeasti arvioitavissa, vaikka automyyjältä saattaa vastaus muitta mutkitta löytyäkin. Hänkin joutuu ymmälle, kun autot ovat harvinaisia. Lonkalta heitetty toteamus saattaa sisältää autoliikkeen johtajan tietojen mukaan suuria erehtymisriskejä. Todellisia faktatietoja voivat esittää vain ne, joilla on pääsy suuriin autolaivastoihin (esimerkiksi LeasePlan - Euroopan suurin käytettyjen autojen liisaaja) tai Euroopan laajuisiin käytettyjen autojen tietokantoihin (esimerkiksi Grey-Hen Oy).Lisäksi on huomattava, että käytettyjen autojen markkinat ovat luonteeltaan paikallisia. Niinpä suurilla markkina-alueilla (Suomessa Suur-Helsinki, Tampere) hintataso on matalampi kuin sellaisilla alueilla, joilla autoja on vähemmän myynnissä. Keski-Euroopassa markkina-alueet ovat suomalaista maakuntaa paljon pienempiä alueita, ja niiden välillä on tuntuvia hintaeroja - kun autot ovat samanlaisia. Tätä alueellisten hintojen vaihtelua on mahdollista mitata, ja huolellinen hintojen vertailu edellyttäisi tämän seikan huomioon ottamista.Kaytettyjen hintakehitys indeksigraafi 2002-2011 helmikuu 0Käytettyjen autojen hintaindeksi kuvaa samanlaistettujen autojen hintakehitystä samalla markkina-alueella. Auto iältään kuuluu neljään ikäryhmään. Graafi kertoo, mikä on eri ajankohtina saman auton hinta verrattuna lähtöpisteeseen (vuoden 2002 lopussa).Käypä arvo - markkina-arvoVakuutusyhtiöiden maailmassa käytetyn auton arvo määritellään usein eri tavalla kuin edellä on kuvattu. Vakuutusehdoissa kerrotaan, että kolaritapauksessa auton korjaamisen kustannusten ylittäessä auton käyvän arvon, auto lunastetaan. Korvauksen suuruus on sitten tuo "käypä arvo". Mitä se tarkoittaa?Ennen sen pohtimista kannattaa lukea vakuutusehdoista toinenkin käsite: uusarvoehto. Yhtiö saattaa maksaa tuon ehdon perusteella lunastukseen menneestä autosta saman hinnan, jonka uusi samanlainen auto maksaa. Samanlaisuutta tulkitaan silloin tuon edellisen auton samanlaisuutena myös kauppahinnan osalta. Ehto sisältää edun, jonka vakuutuksen ottaja saa. Korvaus on suurempi kuin lunastetun auton käypä arvo.Usein käypä arvo viittaa päivän hintaan, jolla yleisesti myydään samanlaisia autoja henkilölle, joka on vakuutuksenottajan asemassa. Monen kuluttajan mielestä arvo on markkinoilla yleisesti vallitsevaa hintatasoa matalampi. Siksi he eivät hyväksykään vakuutusyhtiön esittämää rahallista korvausta. He haluavat vakuutusyhtiön etsivän heille samanlaisen auton, joka meni lunastukseen.Markkina-arvo ja verotusarvoVerottajan käsitys auton markkinahinnasta on vielä oma tarinansa. Periaatteessa verottajan on otettava lähtökohdaksi esimerkiksi Suomeen käytettynä tuotua verotettaessa samanlaisen Suomessa jo olevan auton markkinahinta. Tämän seikan määritteleminen on johtanut uskomattomiin seurauksiin, joista kaikkia vaiheita ei ole vielä nähty.Edelleen samanlaisuudesta kinastellaan, eikä syyttä.Minusta on selvää, että esimerkiksi VW Golfin 1.3 -litraisella moottorilla varustettu käytetty auto ei ole samanlainen kuin vaikkapa VW Golfin huippumallit. Eikä näitä autoja pitäisi tarkastella samassa korissa. Verotettavalle esitetään kuitenkin edelleen havaintojoukko autoista, joista hinnanmääritys on tehty graafina, jossa kaikenmaailman Golfien hintapisteet osoittavat arvonmäärityksen oikeellisuude malliversiosta, auton korisukupolvesta ja moottoriversiosta riippumatta.Onneksi verotusarvo ei kuitenkaan ole sama asia kuin markkinahinta, vaan tätä alempi. Verottajakin tunnustaa, että autokaupassa annetaan alennuksia, eikä autoja juuri koskaan myydä tai osteta  "nettohinnoilla".Kaikissa edellä mainituissa arvonmäärittelyn tapauksissa on kysymys faktoista. Pulma on vain siinä, mistä faktat saadaan, ja millä tavalla samaa faktaa tulkitaan. Hyvä esimerkki on auton käyttöarvo ja vaihtoarvo. Vakuutusyhtiön mielestä lunastettavan auton käypä arvo on tuntuvasti vähäisempi kuin sen käyttöarvo. Korvauksen perusteena on kuitenkin useimmiten vaihtoarvo, tosin asiasta saatetaan neuvotella. Tilanteessa näkyy selvästi, että ostajan ja myyjänintressit ovat toisistaan eroavat.Vanhemman, vähän ajetun ja teknisesti loistokuntoisen käytetyn auton todellinen käyttöarvo saattaa olla moninkertainen sen vaihtoarvoon verrattuna. Näitä tilanteita varten vakuutusyhtiöllä on tarjota jopa erityisvakuutus.Faktoja ei löydy - vaikka niitä onkin olemassaHyvä esimerkki faktojen tulkinnasta löytyy kolariautojen markkinoilta. Muutama vuosi sitten EU:n komissio tiedusteli Suomen valtiolta, millä tavalla käytettyjen autojen hinnat alenevat auton ensimmäisinä kuukausina. Tiedustelun taustalla oli komission havainto Suomen autoverotuksesta. Uuden auton käyttöönoton ensimmäisinä kuukausina sen hinta ei alentunut lainkaan, vaikka muualla Euroopassa näin tapahtui. Osviittaa merkillisyyteen saadakseen komissio pyysi valtiovallan edustajaa antamaan tietoja lunastukseen joutuneiden kolariautojen arvonmäärityksestä ja hinnoista.Suomen valtio vastasi, ettei kolariautoille ole markkinoita. Ja lisäksi tiedot niiden kaupasta ovat liikesalaisuuksia. Komissio tyytyi vastaukseen. Annettu fakta oli virheellinen, eikä vastannut tosiasioita. Komissio palasi asiaan uudelleen. Nyt valtiovallan vastaus oli: " Suomi huomauttaa, että vakuutusyhtiöiden ajoneuvoista maksamat lunastuskorvaukset perustuvat vakuutusyhtiön ja asiakkaan välisen sopimukseen. ne eivät kuvasta veriotuksenperusteena käytettävää ajoneuvon yleistä vähittäismyyntiarvoa eli hintaa, joka ajoneuvosta saataisiin myytäessä sitä kenelle tahansa kuluttajan asemassa olevalle, myyjästä riippumattomalle ostajalle. Yleisen vähittäismyyntiarvon määrittäminen perustuu markkinoilta saataviin todellisiin markkinahintatietoihin. Jos näitä tietoja on käytettävissä myös alle kuuden kuukauden ikäisten ajoneuvojenverotuksessa, niitä myös käytetään".    http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/suomen-valtion-vastaus-eun-komissioll...Lunastettuja autoja myydään tuhatmäärin yhdessä ja samassa paikassa. Autovahinkokeskus kertoo tälläkin hetkellä myyvänsä vuodessa  n. 22 500 kpl erilaisia vaurioituneita ajoneuvoja.  Näistä  on tarkat tiedot, myös pyynti ja myyntihinnoista.Osviittaa arvon alenemiseen olisi ollut siis saatavissa, jos olisi haluttu sellaista faktaa ryhtyä tutkimaan. Tosin lunastettujen autojen hinnoista ei ole yksinkertaista johtaa uuden auton hinnan alenemisen vauhtia. Autojen samanlaisuusvaatimus koskee tietysti myös kolariautoja. Mutta ei tietojen antaminen olisi ylitsepääsemätöntä ollut. Kaiken lisäksi on selvinnyt, että valtion taholta ei oltu yhteydessä Autovahinkokeskukseen, eikä sillä ollut mitään tekemistä valtion antaman vastauksen kanssa. Pelkästään lunastettuja kolariautoja koskeva arvonmääritys oli hoidettu kuntoon jo aikaisemmin toisella tavalla: arvonmääritys päätettiin rajata vain autoihin, jotka ovat liikennekelpoisessa kunnossa.Onneksi eduskunta sai viime töinään tehtyä muutoksen autoverolakiin. Auton arvo alenee oitis, eikä vasta 3 kuukauden tai kuuden kuukauden päästä sen käyttöönotosta. Kokonaan eri asia on se, millä tavalla arvonlisäverotuksessa määritellään "uusi" ja "käytetty" sekä mihin maahan kummassakin eri maista ostetun auton arvonlisävero on maksettava.Uskomukset autojen arvoistaAuton arvonmäärittelyn soppaa hämmentää se, että keskustelu ei useinkaan koske faktoja vaan mielipiteitä ja uskomuksia.Miltei jokaisella auton omistajalla on yleinen mielikuva autonsa arvosta käytettynä. Mielikuva on saatu esimerkiksi katselemalla käytettyjen autojen markkinatoreilla myynnissä olevien autojen pyyntihintoja.Monet auton omistajat muistavat sen, kuinka edellisen auton arvoa määriteltiin. Usein automyyjät pyrkivät johdattamaan keskustelun ostettavan auton hinnan sijasta välirahaan. Samalla keskustelusta saattaa jäädä selviämättä hyvin olennaisia asioita: mikä on myyjän käsitys vanhan auton hyvityshinnasta, mikä on hänen arvionsa saman auton markkinahinnasta ja mikä on se hinta, jolla hän ryhtyy myymään autoa?  Myöskään ei selviä se, paljonko myyjä on valmis antamaan alennusta ostettavasta autosta (uudesta tai käytetystä).Asia eiole autoliikkeelle tuntematon asia. Usein myyjän antama alennus kirjataan liikkeen vastaanottaman auton hyvityshintaan, ja hintojen oikeellisuutta parannetaan ylihintakirjauksilla. Tästä maailmasta monikaan ostaja ei ole selvillä,  tai sillä ei ole merkitystä. Sen sijaan tyytyväisyys vanhan auton arvonmääritykseen selviää, kun naapuri saa kuulla, kuinka hyvä hinta vanhasta autosta maksettiin.Olemme kysyneet Merkkien Merkki -tutkimuksessa autoilijoiden käsityksiä oman autonsa arvon säilymisestä käytettynä. Koska tutkimusaineisto on hyvin laaja, voimme tutkia, millä tavalla erilaiset seikat vaikuttavat tähän mielikuvaan. Selvää on, että auton merkki vaikuttaa tuntuvasti.  Toisessa ääripäässä on Mercedes (arvo säilyy mainiosti) ja toisessa Alfa Romea (arvo ei säily kovinkaaan kaksisesti).Käsitys arvon säilymisestä on erilainen riippuen siitä, onko auto ostettu uutena vai käytettynä. Myös auton ikä vaikuttaa. Vastausjakautumat ovat erilaisia niiden keskuudessa, jotka ajavat vain kolme vuotta vanhoilla autoilla verrattuna niihin, joiden autot ovat 5-8 vuoden ikäisiä.Kaiken lisäksi keskustelu auton arvosta sisältää erilaisia näkökulmia asiaan. Mercedeksen arvonalenemisen kustannukset ovat varmasti paljon suuremmat kuin vaikkapa VW Golfin, kun kummankin arvonalenemisen euromääräisiä kustannuksia tarkastellaan kolmen tai viiden vuoden aikajänteellä.Arvonalenemisen kustannukset  ja jäännösarvoprosenttiOsa keskustelijoista puhuu eromääräisten kustannusten sijasta jäännösarvosta. Tämä luku (jäännösarvo prosentteina uuden auton hinnasta silloin, kun auto aikoinaan ostettiin) saattaa käyttäytyä hyvin eri tavalla kuin euromääräinen arvon aleneminen. Ja vaikka tuo prosenttiluku olisi kummassakin autossa sama, esimerkiksi 70 % kolmen vuoden kohdalla, 50 000 euroa maksaneen auton arvosta kadonnut 15 000 euroa, mutta 100 000 euron autosta 30 000 euroa.Usein kalliimpien autojen jäännösarvoprosentit saattavat olla alkuvaiheen jälkeen paremmin pysyviä. Esimerkiksi viiden vuoden kohdalla jäännösarvo saattaisi olla vaikkapa 55 %, kun taas halvemman auton jäännösarvoprosentti vaikkapa 45 %. Jos kalliin auton omistaja puhuu jäännösarvoprosenteista (asiaa täsmentämättä), hän toteaa autonsa arvon säilyvän hyvin. Halvemman auton omistajan todetessa, että hänen autonsa arvonalennus on pienempi, pitää tämäkin toteamus paikkansa. Hän puhuu euroista. Kumpikin on siis oikeassa.Tuulilasi-lehden numerossa 5/2011, joka ilmestyy viikolla 15 on tätä asiaa käsitelty. Tutkimme nimittäin, millaisia ovat jäännösarvot, arvonalenemisen kustannukset, polttoaineiden kustannukset ja vakuutusmaksut kymmenessä autossa. Niistä kullakin oletettiin ajettavan 20 000 kilometriä vuodessa.Tilannetta katseltiin kolmen vuoden ja viiden vuoden kohdalla, kun autot oli hankittu uusina. Halusimme saada lisää tietoa siitä, ajetaanko kalleimmat kilometrit silloin, kun auto on uusi. Meitä myös askarrutti, tullaanko tarkastelujänteen aikana pisteeseen, jossa polttoaineden kustannukset ovat suuremmat kuin auton arvon alenemisen aiheuttamat kustannukset.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.