Kiipeilybileet: Fiat Panda 4x4 kohtaa Range Roverin

28.09.2013 | Sebastian Renz / AMS
Kiipeilybileet: Fiat Panda 4x4 kohtaa Range Roverin

Panda 4x4 haastoi viileän uhkarohkeasti Range Roverin kaksintaisteluun sen omalla leikkikentällä. Range lähti leikkiin mukaan jo silkasta uteliaisuudesta.

Land Roverin tekemällä autolla on tietysti noloa ajaa testiradalla maastossa, koska siinä on vielä aistittavissa brittiläisen imperiumin henki. Autoja ei silloin tehty jonkin asian testaamista varten, vaan niillä piti saavuttaa jotakin, kuten esimerkiksi löytää ja alistaa vieraita kansoja. Koska siihen ei ole enää juuri mahdollisuuksia, tapaamme Range Roverin Saksan Wülfrathissa, joka ei kuulosta ihan niin eksoottiselta kuin Range olisi ehkä halunnut.

Range on sentään sellaisen dynastian hallitsija, joka on osoittanut vuodesta 1970 lähtien, että hienoista tavoista ei tarvitse luopua vain sen vuoksi, että matkalla Chilestä Brasiliaan Andit tai Bolivia ovat haittaamassa etenemistä. Auto on ollut 43 vuoden ajan King off the Road.

Land Rover kertoo ylpeänä, että sen insinöörit ovat onnistuneet keventämään Rangea sen edeltäjään verrattuna jopa 420 kilolla. Tehtaan erittäin optimistisen arvion mukaan jäljellä on edelleen 2330 kiloa Britanniaa möyrimässä sorassa.

Pieni oodi kuraläpille

Panda 4x4 painaa tasan puolet siitä. Pandan nelivetoversio tuli myyntiin 30 vuotta sitten, jolloin Steyr-Daimler-Puch kehitti ensimmäiseen malliin yksinkertaisen nelivetojärjestelmän. Etupenkkien välissä olevaa vipua piti vetää ylöspäin auton seistessä paikallaan, jolloin takaveto tuli peliin mukaan. Silloin Panda I säpsähti kuin joku olisi nipistänyt sitä takapuolesta. Mutta sitten se raivasi tiensä niin energisesti peltojen, metsien ja niittyjen läpi, että on vielä nykyäänkin äkäisten vuoristomaanviljelijöiden suosikkiauto. He ajavat sillä serpentiiniteiden mutkien läpi kuraläpät vinkuen.

Vaikka Panda III:ta markkinoitiin sen tullessa markkinoille viime syksynä ikuisesti nuorten ja trendikkäiden city-ihmisten akuuttiin nelivedon tarpeeseen vedoten, myös se sopii aitoon elämään luonnossa. Se on säilyttänyt pirteän kapinallisuutensa.  Miksi muuten se syöksyisi nyt kivikkoon Rangen luokse jättäen jälkeensä pölypilven? Range on siellä ja yrittää pysyä kylmän viileänä, kun Fiat jarruttaa sen viereen sora lentäen.

Sitten Range Rover V8 Superchargedin moottori käynnistyy. Se on kompressoriahdettu 510 iloisen hepan voimin laukkaava bensaveekasi, jolla on myös huomattava jano. Auto nousee hitaasti ylöspäin, kun vakiona oleva ilmajousitus nostaa sen maavaran täyteen 30,3 senttiin.

Range on aina rohkea

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Land Roverin 120 000 neliömetrin kokoinen Experience Center on sille vain leikkikenttä. 45 esteen radalla on 800 tonnia hiekkaa, 2500 tonnia kalliota ja paljon kiviä. Range ylittää ne kaikki ylimielisen rennosti. Emmekä puhu mistään kevyesti sorapintaisista metsäteistä, vaan röykkyisestä radasta, jossa on kylpyammeen kokoisia kraattereita. Terrain Response 2 -järjestelmä tunnistaa ne ja kytkee automaattisesti alennusvaihteen päälle, nostaa auton ilmajousituksen avulla sopivalle korkeudelle, säätää tasauspyörästön lukkoja ja mukauttaa muita auton säätöjä. Silloin Range ryömii maaston läpi, ja kuski voi istua rennosti ratin takana. Halutun suunnan valitseminen riittää, ja täydellisesti toimiva tekniikka huolehtii kaikesta muusta. Toisin kuin kuski, se pysyy aina rohkeana.

Niinpä seikkailusta uhkaa kadota seikkailuhenki. Voisi helposti makoilla takapenkillä ja siemailla vähän samppanjaa jäähdytetystä keskikonsolista, kun Range tekee 22-tuumaisilla pyörillään soratiet, dyynit ja vuoret tasaisiksi ja öljyvarainnot pienemmiksi. Vain ahtaissa kohdissa kolossimainen Range meinaa jäädä kiinni. Silloin apuun tulevat eri suuntiin näyttävät kamerat, jotta vahingossa ei aja hietikkoon tai kannon tai Pandan päälle. Terrain Response 2 vaihtaa myös ajoissa hiekalle, metsään tai kivikkoon tarkoitettuun moodiin. Pandassa näkyvyyttä auttaa vain autosta ulos katsominen.

Jo Rangea pienemmän 16 sentin maavaransa vuoksi Pandalla ei voi ajaa sellaisten kivenlohkareiden yli tai niin isojen kuoppien läpi kuin Rangella. Mutta Pandalla se ei ole tarpeellistakaan, koska sillä voi yksinkertaisesti kiertää tällaiset esteet. Se on Rangea 40,1 senttiä kapeampi, 23 senttiä matalampi ja 131 senttiä lyhyempi, jolloin se voi valita kolmen tai neljän mudan läpi johtavan reitin väliltä, kun Rangelle jää vain yksi vaihtoehto. Panda mahtuu niiden oksien ali, jotka Rangen on pakko työntää pois tieltään A-pilareillaan. Panda voi kääntyä ympäri paikoissa, joissa Rangen on vain pakko yrittää päästä eteenpäin.

Urhea pikku neliveto

Niinpä Panda 4x4 ryömii yksinkertaisen, tarvittaessa päälle kytkettävän nelivetonsa voimin fiksusti ja lahjakkaasti. Se paikkaa tehon ja tekniikan puutteita ketteryydellä ja sitkeydellä. Kun Range on päässyt 2,38:1-välityssuhteella olevan alennusvaihteistonsa, kahdeksanvaihteisen automaattivaihteistonsa kakkosvaihteella ja tarvittaessa 625 newtonin avulla vuoren kuin vuoren huipulle, 75-heppainen diesel-Panda nakuttaa vuorenrinteet ylös kierrokset korkealla huutaen ykkösvaihteella, ja se laskettelee pohjansa varassa hiekkakukkuloilta alas.

Panda ryömii kytkin luistaen ja sähköisesti simuloidun tasauspyörästön lukon voimin pienten 15-tuumaisten ympärivuotiseen ajoon tarkoitettujen renkaidensa varassa kallioisen vuoren ja aavikon yli, ja lopulta se loiskauttaa virtaavan joen läpi. Saksassa melkein kahdeksan kertaa Pandaa kalliimman, tuplasti painavamman ja seitsemän kertaa tehokkaamman Rangen näkökulmasta tuo joki on lätäkkö, aavikko on hiekkalaatikko ja vuori pieni kasa kiviä. Onko se siksi elitistinen auto? On tietysti. Niinpä Range valloittaa vieraiden maiden sijasta seurapiirit. Sitä vastoin Fiatin sitkeä pieni nelivetoinen osoittaa, että rahalla ei saa aina hauskempaa autoa.

 

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.