Kori-istuimet ja paviljonkikatto – ainutlaatuinen oveton kupla hurmaa

12.10.2013 | René Olma / AMS
Kori-istuimet ja paviljonkikatto – ainutlaatuinen oveton kupla hurmaa

Ranta-auto Volkswagenilta? Se tuo vaistomaisesti mieleen kirpun. Vuonna 1960 Karmannilla syntyi kuitenkin aivan toisenlainen prototyyppi, joka perustui kuplaan. Se jää mitä todennäköisimmin yksittäiskappaleeksi. 53 vuotta myöhemmin se saa kuitenkin vielä mahdollisuuden kulkea Kalifornian rannoilla.

Oikeastaan kalifornialaiset ovat tottuneet melkein kaikkeen, kun kyse on epätavallisista ajoneuvoista. Mutta tämän turkoosinvärisen Volkswagenin kohdatessaan he todella riemastuvat: se ei pääse kulkemaan mailiakaan ilman, että se palkittaisiin suosionosoituksilla, peukuilla tai ihan vain iloisella naurulla. Mitään sellaista kuin VW Jolly amerikkalaiset eivät ole vielä nähneet. Ja siinä asiassa he eivät ole yksin: kupla ilman ovia, mutta sen sijaan paviljonkityylisellä katolla ja kori-istuimilla varustettuna on yksittäiskappale.

Jolly? Jos nimestä tulee ensin mieleen Fiat, on oikeilla jäljillä. Konsepti ilmavasta huviautosta toteutettiin ensimmäistä kertaa Fiat 500:n avulla. Legendan mukaan Giovanni Agnelli toivoi vuonna 1957 maalla kulkevaa apuvenettä jahdilleen. Ja mitä hyödyttää olla Fiatin varajohtaja, jos ei voi toteuttaa sellaista toivetta? Tämä tehtävä uskottiin saman tien torinolaiselle Carozzeria Ghia -pajalle, ja pian Agnelli saikin toiveidensa mukaisesti riisutun Cinquecenton korituoleilla varustettuna.

Hänen yhtä lailla varakkaat ystävänsä pitivät kulkuneuvoa erittäin tyylikkäänä, joten pian syntyikin piensarja kauniille ja rikkaille – ja Saksan Wolfsburgissa idea tehdä helppoa rahaa asiakaskunnan parissa, joka ei ollut kovin herkkä hintojen suhteen. Ghia loi siis vielä yhden konseptin, ja Karmann Osnabrückissa vapautti erään kuplan tarpeettomasta metallista. Toisin kuin voisi luulla, perustana ei siis ollut avoauto. Koria stabilisoivat sen ympäri kiertävä putkikehys sekä sarjavalmisteiseen kuplaan verrattuna korkeammat helmat. Esikuvan tapaan miehistö istuu ilmavilla kori-istuimilla.  

Jollyssa ei sääolosuhteista ole epätietoisuutta

Kalifornian aurinko paistaa, leveät hiekkarannat reunustavat katua – on olemassa huonompiakin aikoja ja paikkoja antaa tälle museoesineelle hieman liikkumatilaa. 30-hevosvoimainen 1,1-litrainen nelisylinterinen bokserimoottori murisee perässä tyytyväisenä, kun lähdemme Santa Monicasta valtatie ykköselle kohti pohjoista. Sitä, että on vielä talvi, huomaa tuskin lainkaan. Etelä-Kaliforniassahan ei häiritse sen paremmin lumi kuin sadekaan, korkeintaan ajoittainen sankka sumu rannikolla.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Kiitos Tyyneltämereltä puhaltavan jatkuvan tuulenvireen harmaa sumu hälvenee kuitenkin nopeasti. Jollyssa ei sääolosuhteista ole epätietoisuutta: tuskin missään autossa istuu ilmavammin kuin tässä huviajoneuvossa. Kori-istuimien punosten välistä raikas ilma pääsee joka puolelle vartaloa. Korkeilla ulkolämpötiloilla se on miellyttävää, sumuseinämän läpi ajettaessa sitä vastoin – no jaa.

Paviljonkityylinen katto tuo vauhdikkaammilla etapeilla vaihtelua matkantekoon: kahdeksankympin vauhdissa tuuli nykii kangasta niin voimakkaasti, että jouduimme jatkuvasti ajamaan sivuun ja kiinnittämään sen paremmin. Prototyypin iän huomioon ottaen voimme kuitenkin sulkea silmämme tältä asialta. Sitä paitsi voisihan aurinkosuojan ottaa kokonaan poiskin.

Joka tapauksessa jo muutamien valtatiellä ajettujen mailien jälkeen on huomattavissa, että nyt istutaan näyttelyautossa, jota ei varsinaisesti ole tarkoitettu ajamiseen. Jolly opettaa todella varovaiseen ajotapaan, eikä se johdu pelkästään takaosan säyseästä bokserimoottorista. Korituolit eivät tarjoa minkäänlaista sivutukea. Turvavyöt ja ovet loistavat poissaolollaan. Ainoastaan vahvat käsivarret ja ohjauspyörän kestävä kiinnitys estävät kuskia lentämästä ulos vauhdikkaissa kaarteissa. Ennen kuin auto olisi päästetty sarjatuotantoon, olisi siihen varmasti tarvittu muutamia parannuksia.

Niin pitkälle ei silloin kuitenkaan päästy. Ehkä myös siksi, että saksalaissa sääoloissa avomallinen kupla suljettavalla katolla oli kuitenkin järkevämpi vaihtoehto. Teemaa ei ainakaan Karmannilla kuitenkaan unohdettu täysin, kuten rantakirput muutamia vuosia myöhemmin osoittivat. Niillä ajaminen herättää kuitenkin nykyään paljon vähemmän huomiota.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.