Näin Ollilan ryhmä uudistaisi autoilun

16.12.2013 | Jorma Viitanen
Näin Ollilan ryhmä uudistaisi autoilun

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä toteaa, että Suomessa on syytä edetä autoilun verotuksessa kohti kilometriveron käyttöönottoa. Asiassa tulisi edetä kokeilujen ja siirtymävaiheen kautta. Työryhmä arvioi, että kilometriverojärjestelmä (oletettu 3,3 snt/km työryhmän laskelmissa) voisi korvata autoverotuksen vuoteen 2025 mennessä.

Puheenjohtaja Jorma Ollila luovutti työryhmän raportin liikenneministeri Merja Kyllöselle 16. joulukuuta.

Työryhmä pitää tärkeänä, että ennen lopullista päätöstä kilometriveroon siirtymisestä tulisi olla täysi varmuus tarvittavan tekniikan toimivuudesta ja sen soveltumisesta verokäyttöön, yksityisyyden suojan varmistamisesta ja kustannuksista, sanoo Ollila.

Kilometriverolla yhdessä polttoaineveron kanssa voitaisiin toteuttaa liikenne- ja ympäristöpoliittiset tavoitteet paremmin kuin nykyisellä veromallilla. Kokonaan käytön mukainen verotus vähentäisi henkilöautoliikennettä ja tätä kautta päästöjä ja onnettomuuksia sekä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä. Älyliikenteen innovaatiot mahdollistavat omalta osaltaan liikenteen hinnoittelun uudistamisen.

Kilometrivero voisi olla 3,3 snt/km

 

Kilometriveron yksikköhinta ja alueellinen painotus ovat poliittisia päätöksiä. Keskimääräiseksi hinnaksi vuoden 2025 liikenteellä on työryhmän esityksessä oletettu 3,3 senttiä kilometriltä. Työryhmän käyttämät kilometriveron yksikköhinnat eivät ole sellaisenaan ehdotuksia, vaan niiden avulla on kuvattu erilaisten painotusten vaikutuksia.

Henkilöautojen verotus muuttuisi uudistuksen myötä kokonaan käytön mukaiseksi kun auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Veron suuruus riippuisi auton hiilidioksidipäästöistä ja siitä millä alueella ajetaan. Alueiden km-veron suuruus on poliittinen päätös, eikä työryhmä ole halunnut ottaa siihen kantaa. Kilometriveron lisäksi kerättäisiin edelleen polttoaineveroa.

Käytön mukainen verotus merkitsisi, että keskimääräistä vähemmän ajavien kustannukset laskisivat ja keskimääräistä enemmän ajavien kustannukset nousisivat. Kilometriveroon siirtyminen ei kokonaisuutena katsottuna lisäisi kotitalouksien tai eri väestöryhmien autoiluun liittyviä kustannuksia. Kustannukset riippuisivat esimerkiksi siitä, millainen auto on käytössä.

Uusien autojen hinnat laskisivat, mutta eivät täysin nykyisen autoveron määrällä, totesi Ollila arvionaan kilometriveron vaikutuksista.

Investointikustannukset

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

  • Kilometriverojärjestelmän investointikustannukset olisivat noin 130 milj. euroa,  vuosittaiset operointikustannukset myös noin 130 miljoonaa euroa.
  • Tarvittavat ajoneuvolaitteet kaikkiin autoihin maksaisivat yhteensä noin 330 miljoonaa euroa, jolloin yhden auton laitekustannukset olisivat noin 100 euroa. Tämä kustannus tulisi varmasti laskemaan, kun laitteita asennetaan autoihin suuria määriä, totesi Ollila.
  • Palvelun tarjoaja (tiemaksuoperaattori, EETS-palveluntarjoaja, yksityinen palveluntarjoaja) asentaisi ajoneuvolaitteen ja perisi autoilijalta noin 10 euron vuosimaksua.

Yksityisyyden suoja

 Yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan liittyvät seikat tulee huomioida järjestelmän suunnittelussa alusta lähtien. Kilometriveron alueellisen vaihtelun mahdollistamiseksi järjestelmässä tarvittaisiin ajoneuvon paikantamista.

Valmisteilla olevaa sähköistä kansalaistiliä voitaisiin hyödyntää niin, että ajoneuvon omistaja tai haltija itse hallinnoisi ajoneuvonsa yksityiskohtaisia käyttötietoja. Verottajalle siirtyisivät vain rajatut veron määräämiseksi tarvittavat tiedot. Tiedot lähetettäisiin vain laissa määritellyin määräajoin viivästettyinä. Ajoneuvon seuranta reaaliajassa olisi näiden tietojen perusteella mahdotonta.

Kilometrivero koskee vain henkilöautoliikennettä, eikä sitä ole ajateltu kohdistettavan raskaalle liikenteelle eikä linja-autoliikenteelle. Ilmeisesti kuitenkin pakettiautot sisällytettäisiin veron piiriin.

Seuraavaksi kokeiluja, suunnittelua ja vaiheittainen siirtymä

Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt liikenteen sähköiset palvelut -kokeiluhankkeen vuosille 2014-2015. Tätä kokeilua voidaan hyödyntää myös kilometriverotuksen toimivuuden testaamiseen.

"Emme ota kantaa siihen, koska kilometriverojärjestelmä tulisi ottaa käyttöön, koska käyttöönotto on poliittinen päätös", toteaa Ollila. Asia muuttuu todellisuudeksi noin 2022-2025, arvioi Ollila.

 "Hallituksessa keskustellaan varmasti raportista. Mitä luultavimmin asiaa koskevia linjauksia tehdään seuraavan hallituksen ohjelmassa", totesi liikenneministeri Merja Kyllönen.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.