Pelattua PlayStation3:lla: Gran Turismo 6

06.12.2013 | Oskari Pentti
Pelattua PlayStation3:lla: Gran Turismo 6

Polyphony Digitalin Gran Turismo -pelisarja esiteltiin 1997. Nyt vuorossa on GT6 ja asiaan vihkiytyneille se tuo lisää kaikkea!

Jo GT5:sta on kehuttu ajettavuuden realistisuudesta, mutta henkilökohtaisella tasolla en ole kaikissa kohdin tykännyt useamman auton mielestäni liiallisesta aliohjaavuudesta ja perän heilahtelujen vaimenemisesta. Etuvetoautokaan eivät ole taittuneet mutkasta kaasulla vetämällä. Tässä siis vertaan pelin autoja niihin joilla on tullut kaarreltua reippaammin ihan oikeastikin. Peräluistojen suitseminen on tuntunut hieman turhan paljon kaavamaiselta. Eli niiden rauhoittamiseksi on ollut opeteltava pelille tyypillinen kytkinten ohjaimella tai perä on pyrkinyt heilahtelemaan puolelta toiselle.

GT6 on parantunut tuossa osuudessa. Nyt luiston oikaisuun ei tarvitse olla niin kaavamainen kytkinyhdistelmä, vaan luiston saa paremmin rauhoitettua "tunnustelemalla" auton käytöstä. OK, vieläkään kotikutoinen harrastelijapelaaja ei pääse tuntemaan G-voimia kropassaan, mutta oma mielipiteeni on että uusi GT6 on kuitenkin loogisempi käytökseltään kuin edeltäjänsä. Pidon rajalla tarkasti ajettaessa ohjauksen ja polkimien käytön on oltava rauhallista. Huolimaton heiluttelu saa auton karkaamaan lapasesta, kuten kävisi oikeastikin.

GT5:n autojen ja ratojen sanotaan olevan säilytetty myös GT6:ssa, tätä ei näin pikaisesti ehtinyt tarkistaa sillä sekä ratoja että autoja on riittävästi. GT6:ssa autoja sanotaan olevan nyt yli 1 200 ja ainakin omat lempiautot listalta löytyivät. Piristävänä lisänä on historiallisia klassikoita ja oikeita kilpa-autoja. Niiden ajettavuudesta tositoimissa harvempi osaa tarkkaa analyysiä lausua, mutta on noitakin jossain välissä kokeiltava. Tuskin koskaan edes tulee tarkastettua löytyykö ihan kaikki samat autot molemmista. Taitaa nimittäin olla niin että tuon GT5:n pelaaminen jää unholaan. Kaikki on aloitettava GT6:ssa ns. alusta, mutta oli oikeastaan varsin piristävää pitkästä aikaa ajaa lisenssikokeita ja CUP -kilpailuja. Lisenssiajoissa kun ei saa laisinkaan lipsahdella radan ulkopuolelle. Varsinaisissa kilpailuissa pikku lipsahdus ei johda hylkäykseen, mutta radan sivussa käyminen vaikuttaa toki auton käytökseen. Myöskään pienet kevyet kosketuksen kanssakilpailijaan eivät johda mihinkään. Suuremman osuman kanssa tilanne on toinen ja osumapaikasta hieman riippuen edessä on usein jopa pyörähdys, ainakin huomattava nopeuden pudotus.

GT:n tyyliin autoihin saa erilaisia renkaita ja aerodynamiikka parantavaa osaa, auton yksilöllisen muokkaamisen sanotaan olevan monipuolisempaa. Autotarjonta tulee laajenemaan, sillä uusia malleja tullaan julkaisemaan peliin pikkuhiljaa ensivuoden aikana.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Ratatarjonta on entistä monipuolisempi, sillä oikeita moottoriratoja on tullut seitsemän lisää. Niiden yhteismäärä on siis nykyisellään 33 kpl. Moottoriratojen sanotaan olevan luotu tarkalleen esikuvansa mukaisiksi. Jatkossa on luvassa vielä lisää. GT6:een tultaneen julkaisemaan päivityksen myötä älypuhelinlaitteille sopiva GPS Logger -sovellus. Tällä peliin voidaan mallintaa oikealla autolla ajettu kierros. Tällä sovellutuksella pitäisi siis kaiken logiikan mukaan päästä harjoittelemaan meikäläisillekin moottoriradoille, jos sen mallintaa peliin.

Myös grafiikkaa on parannettu ja autot ovat yksityiskohtaisia kopioita esikuvistaan. Maisemat noudattavat todellisuutta ja käytössä on radan sijaintiin perustuva ympäristösimulaatio. Olosuhteidenkin luvataan siis noudattavan paremmin radan sijainnin olosuhteita. Henkilökohtaisella tasolla esimerkiksi tähtitaivaan oikeellisuus ei ole se avainkysymys, mutta tekeehän se toki pelaamisen realistisemmaksi. GT6 taitaa olla tällä hetkellä paras konsti päästä lähimmäs tunnelmaan kilparadoilla, sillä harvempi pääsee ajamaan ratakierroksia oikealla autolla ihan paikanpäällä.

Hyvin piirtyvän grafiikan ohella GT6:n viihdyttävyys on ajettavuus ja realistisuus. Kaukana on nimittäin ne ajat kun autopelissä sai tahkottua hyvän kierrosajan sillä että kaarteissa kevyesti nojasi radan laitaan. Tätä sinnepäin ajamisen nautintoa hakevalle GT6 ei ole oikea vaihtoehto. Pelaaja joka haluaa päästä lähelle oikeaa ajamisen tuntua, on mielissään GT6:sta. Täytyy toki mainita ettei edeltäjäkään - GT5 - saa tästä suuria moitteita. Kaarteisiin ei siis voi mennä mielin määrin ja vain taittaa mutkasta sisään. Ajamiseen on keskityttävä enemmän ja siten pelaaminen on mielekkäämpää. Pelit joissa huolettomammin roiskimalla saa ajettua menevät kyllä viihteenä joissain tilanteissa. Vauhdintuntua viihteenä hakevalle voi kokeilla vaikka Need For Speed:n pelejä.

GT6:ssa on edeltäjästä tutut ajoavut ja auton apujärjestelmät, jotka toki saa kytkettyä päältäkin. Ajonvakautus tuleekin kytkettyä heti päältä, ja hyvin usein myös luistonesto. ABS jää päälle pienimmälle asetukselle. Näillä asetuksilla tehokkaammilla pirsseillä on kaasun annosteluakin mietittävä, eikä kiihdytystä voi hoitaa kaarteiden lopussa vain hautaamalla kaasupoljinta pohjaan. Ajonvakautus tulee kytkettyä kaikissa autoissa heti pois, jotta itsensä saa haastettua kunnolla. Tosin tehokkaimmissa autoissa ajonvakautuksellekin tulee toisinaan annettua lupa rajoitettuun toimintaan. Näin käy lähinnä silloin, kun harjoittelee uutta rataa tai väsyneenä yrittää muka tosissaan tahkota hyvää kierrosaikaa. Väsyneenä tuo tarkka ajaminen ei onnistu kunnolla oikeassakaan elämässä, joten miksi se sitten pitäisi onnistua pelissä?

Todellista ajotuntumaa hakevalle GT6 on viihdyttävä ajanviete jota uskaltaa suositella.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.