Sähköauton hankinta on nurinkurinen vaihtoehto

12.12.2011 |
Sähköauton hankinta on nurinkurinen vaihtoehto

Sähköautojen valmistuksen ja myynnin alkutaival ei hurmaa. Euroopan suurimmalla markkina-alueella Saksassa on tammi-marraskuun aikana rekisteröity 1 808 sähköautoa. Niistäkin vain 101 oli yksityisostajien hankkimia. Suomessa tämän vuoden aikana niitä on hankittu 29. Vain yksi ostajista on ollut yksityishenkilö.

Alku aina hankalaa

Sähköautojen valmistajien ja myyjien alkutaival ei ole ruusuilla tanssimista. Vaikka Saksan ympäristöministeri, liikenneministeri, talousministeri ja opetuksesta ja tieteestä vastaavat ministerit yksimielisesti totesivat marraskuussa 2008, että Saksasta pitää tulla sähköisen liikkumisen johtava maa, tavoite ei ainakaan sähköautojen osalta näytä kovin nopeasti olevan toteutumassa.

Uusien autojen ensirekisteröintitilastot kertovat, että Saksalla on pitkä matka päästä tilanteeseen, jossa sähköauto on minkäänlainen varteenotettava tavallisen kansalaisen vaihtoehto. Tammi-marraskuussa sähköautoja meni rekisteriin 1 808 kappaletta. Niistä  yksityishenkilöiden nimiin rekisteröitiin  101 kappaletta. Osuus oli siten vain  5,6 %.

Maailmanlaajuisesti uusia sähköautoja on saksalaisen CAR-tutkimuslaitoksen tietojen mukaan saatu liikenteeseen hieman yli 50 000. Saksan osuus oli määrästä 5 %. Kaikista maailmassa jo liikenteessä olevista sähköautoista Saksan osuus on 3 %.

Kun sähköautojen myynti tammi-marraskuussa 2011  suhteutetaan Saksan uusien autojen kokonaismarkkinoihin (noin 2 930 000 autoa), sähköautojen osuus on ollut vain 0,06 %. Saksassa sähköautot ovat menneett yrityksiin – autojen valmistajille itselleen, autokauppiaille ja sähköautoista kiinnostuneille yrityksille ja yhteisöille. Sellaisia ovat esimerkiksi sähköyhtiöt. Autojen valmistajille ja autokauppiaille sähköautot eivät ole kaupallisesti vielä lainkaan kiinnostava vaihtoehto.

Yksityiskuluttaja - älä ajattele kukkaroasi

Yksityiskuluttaja, joka edes vähän ajattelee omaa kukkaroaan, havaitsee toistaiseksi sähköauton vähemmän houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Auton yhdellä latauksella ajettavissa oleva matka on lyhyt. Talvisissa olosuhteissa auton ajomatkat lyhenevät entisestään, koska lämmitys ja muut sähkölaitteet kuluttavat energiaa. Mutta sitäkin suurempi jarru on auton hankinnan ja käytön aiheuttamat hyvin suuret kustannukset.

Käytettyjen autojen markkinahintoja tutkiva Schwacke on esittänyt arvionsa, millaiseksi muodostuu tällä hetkellä sähköauton suurin kustannuserä tällä hetkellä. Aiheuttaja on auton arvonalennus.

Tavallinen uusi henkilöauto menettää Saksassa 3 vuoden aikana arvostaan keskimäärin 55 %. Jäännösarvo on siten  45 % uuden auton hinnasta. Autolla ajetaan tällöin 30 000 kilometriä vuodessa.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Schwacken esimerkkiautona sähköautoissa on laskelmissa ollut Citroën C-Zero. Sen vuotuiseksi ajokilometrimääräksi on arvioitu 10 000 kilometriä. Auton hankintahinnaksi alennukset huomioiden on saatu 29 550 euroa. Kolmen vuoden päästä mittarissa on vain 30 000 kilometriä. Auton jäännösarvoksi on arvioitu vain 40 %, jolloin auton hankintahinnasta olisi jäljellä vain 11 820 euroa eli 60 %.

Arvonalenemaa pitää verrata  tietysti vastaavaan bensiinikäyttöiseen autoon tai dieseliin. Sen Schwacke on tehnytkin. Citroënin C1 bensiiniauto menettää kolmessa vuodessa arvostaan 63 % (ilmeisesti 30 000 km vuodessa ajettaessa). Auton nettohinta on ostajalle Schwacken mukaan 8 672 euroa, ja arvonalenema  5 463 euroa.

Bensiiniauto monta kertaa kannattavampi

Vertailutilanne osoittaa, että on kannattavampaa hankkia  kolmen vuoden aikana  kaksi Citroën C1:tä kuin yksi C-Zero, jos tarkastellaan pelkästään arvonaleneman aiheuttamia kustannuksia. Lisäksi pääomaa on hankinnoissa vähemmän kiinni kuin yhdessä sähköautossa.  Hankintahintojen ja arvonaleneman erotuksella voi maksella auton polttoainekuluja, huoltokustannuksia ja vakuutusmaksuja.

Tilanne ei tietenkään säily tällaisena vuosikausia . Sähköautojen akkujen hinnat alkavat laskea. Sähköautojen tekniikka kehittyy. Niiden tankkausvälit pitenevät ja autojen ominaisuudet muutoinkin kehittyvät.  Autoja kohtaan tunnettu kiinnostus kasvaa, ja käytettynäkin myytäville sähköautoille löytyy ostajia. Silloin myös autojen jäännösarvot alkavat nousta.

Schwacken laskelmat osoittavat kuitenkin syyt, miksi varsinkin yksityisostajat pitävät melko visusti näppinsä erossa sähköautoista. Esimerkiksi valitun Citroen C-Zeron hankintahinnan ja akun hankinnan kustannukset tuottavat auton kilometrikustannuksiksi 90 senttiä kilometriltä. Jos auto sen sijaan liisattaisiin, kustannukset voisivat pudota 71 senttiin kilometrillä. Mutta edelleen bensiinikäyttöinen C1 olisi edullisempi. Sen kilometrikustannukset ovat 41 senttiä.

Aikamoinen on se automyyjä, joka näissä olosuhteissa saavuttaisi mahtavia tuloksia pienikokoisen sähköauton myynnissä. Paljon houkuttelevampi vaihtoehto olisi myydä vaikkapa Suomessa valmistettua Fisker Karmaa. Se tosi ei ole auto sähköauto vaan hybridi. Luultavasti myyjän saama palkkio yli 100 000 euroa maksavasta autosta on myös euroissa tuntuvasti parempi kuin mitä C-Zerosta kilahtaa myyjän kukkaroon.

Suomessa on myyty tammi-marraskuun 29 sähköautoa. Uusista autoista niiden osuus on ollut 0,02 %. Sähköautoista on  DirektMedia 121:n tietojen mukaan 7 on mennyt kuntien tai valtion käyttöön. Yritykset ja yhteisöt ovat rekisteröineet 21 autoa,  ja yksityishenkilöiden nimiin on mennyt yksi auto.  Se oli Citroën C-Zero.

Maailma voi muuttua...

Tuulilasi testaa parhaillaan Nissan Leaf sähköautoa. Testi-insinöörimme Oskari Pentti on suhtautunut hyvin penseästi aikaisemmin sähköautoihin, joita olemme koeajaneet ja testanneet. Pääasiassa ne ovat antaneet "lelun" vaikutelman.  Polttomoottoriautojen tai hybridien haastajiksi niistä ei ole ollut. Mutta nyt on testaajallamme toinen ääni kellossa. Leaf on muuttanut kerralla käsityksiä siitä, millaista voi olla sähköautolla ajaminen ja sen käyttö. Testituloksista kerromme Tuulilasin numerossa 1/2012.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.