Siirtoluvan ja liikennevakuutuksen vaatiminen oikein

15.02.2004 |
Siirtoluvan ja liikennevakuutuksen vaatiminen oikein

Suomen hallitus päätti vastata EU:n komissiolle, että siirtoluvan ja liikennevakuutuksen vaatiminen käytettyinä tuoduilta autoilta on oikein, vaikka autossa olisi voimassaolevat, toisessa EU-maassa annetut rekisterikilvet ja liikennevakuutus.

EU:n komissio antoi 19.12.2003 Suomelle perustellun lausunnon, joka koskee toisesta jäsenvaltiossa rekisteröidyltä ajoneuvolta vaadittavaa siirtolupaa ja liikennevakuutusta tilanteessa, jossa ajoneuvoa kuljettaa Suomessa vakinaisesti asuva henkilö. Komissio katsoo, että Suomen lainsäädäntö rajoittaa tältä osin tavaroiden vapaata liikkuvuutta.

Käytännössä Suomen lainsäädäntö vaatii, että jos suomalainen ostaa vaikkapa Saksasta käytetyn auton ja tuo sen ajamalla Ruotsin läpi kotimaahan, hänen on Suomeen saavuttuaan käytävä tullissa lunastamassa autoon siirtomerkit ja suomalainen liikennevakuutus. Pelkkä tullin antama siirtolupa ei riitä.

Tilanne on siinä mielessä omituinen, että Saksassa vientirekisteröitävään autoon on otettava liikennevakuutus, joka on vähimmillään voimassa kaksi viikkoa. Autolla on siis käytännössä oltava kaksi voimassa olevaa liikennevakuutusta samaan aikaan!

Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti perjantaina 13.2. ulkoasiainministeriön oikeudellisen osaston ja esittelijä Alice Guimaraes-Purokosken esityksen mukaisesti vastata, että esillä oleva siirtolupaa koskeva Suomen lainsäädäntö ei ole ristiriidassa tavaroiden vapaan liikkuvuuden kanssa. Suomen lainsäädäntö ei myöskään ole tarpeeton eikä suhteeton sillä tavoiteltuihin päämääriin nähden.

 

Perusteena verotusvallan käyttäminen

Esitystä perustellaan mm. seuraavasti: järjestelmää voidaan pitää oikeutettuna verovalvonnan, liikenneturvallisuuden ja -valvonnan sekä rekisterin ajantasaisuuteen liittyvistä yleisen edun mukaisista pakottavista syistä.

Rekisteröiminen liittyy erottamattomasti verotusvallan käyttämiseen. Siirtoluvalla maassa väliaikaisesti käytettävistä ajoneuvoista ei kanneta autoveroa. Siirtolupajärjestelmä on näin ollen välttämätön edellytys verottamattomien ajoneuvojen yksilöimiseksi ja verojen kiertämisen estämiseksi.

Lisäksi järjestelmä on perusteltu ajoneuvojen liikenneturvallisuuden ja ympäristöominaisuuksien valvonnan takia. Väliaikaisten rekisterikilpien osalta on erityisesti huomattava, ettei niiden myöntämisperusteille ole yhteisössä asetettu ajoneuvon tekniseen kuntoon tai muuhun vaatimustenmukaisuuteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia. Väliaikaisten rekisteröintikilpien myöntämisperusteet vaihtelevat jäsenvaltioittain huomattavasti.

Niinikään järjestelmä on välttämätön maassa käytössä olevien ajoneuvojen rekisterin ajan tasalla pitämisen takia liikennevalvonnan perustuessa ajoneuvojen yksilöintiin liikenteessä rekisterikilpien perusteella. Ajoneuvon tietojen selvittäminen on tarpeen nopeasti liikennerikkomus- ja onnettomuustapauksissa sekä valvottaessa ajoneuvojen teknisiä ja muita liikenneturvallisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia. Rekisteritietojen ajantasaisuus on lisäksi merkityksellistä mm. pysäköinninvalvonnassa ja ulosotossa.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tehokkaasti ulkomailla rekisteröityjen ajoneuvojen käyttö Suomessa vakituisesti asuvan henkilön kuljettamana edellyttää tehokasta valvontaa.

 

Ontuvat perusteet

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Suomen käytäntö poikkeaa perusteellisesti muissa EU-maissa noudatettavasta ja on auton tuojan kannalta kohtuuton. Muissa maissa tuojalle annetaan kohtuullisesti aikaa asioiden hoitoon, ja Suomessakin maahanmuuton yhteydessä muuttaja saa ajaa ulkomaille rekisteröidyllä autolla rajoitetun ajan Suomessa.

Olisi kohtuullista, jos autolla voitaisiin ajaa kaikessa rauhassa edes viikon verran maahantulosta niillä voimassa olevilla kilvillä ja vakuutuksilla, jotta tuontiin ja verotukseen liittyvät pakolliset ajelut ehtisi hoitamaan. Omituisinta asiassa on, että jos otetaan kuskiksi esimerkiksi Ruotsissa asuva serkkupoika, autolla saa ajaa Suomea ristiin rastiin niin kauan kuin kilvissä ja vakuutuksessa riittää voimassaoloaikaa!

Valvonnan vaikeudet ovat turhaa höpinää. Useimmissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa valvonta hoituu siten, että jos poliisi pysäyttää ulkomaille rekisteröidyn auton, auto ei lähde minnekään, ennen kuin sakot on maksettu. Sillä keinolla hoituisivat myös venäläisten autonsiirtäjien ajotavat kuntoon. Jos Tulli ei haluaisi perustaa erillistä rekisteriä maahan tuoduiksi ilmoitetuille autoille ja niiden ulkomaalaisille siirtomerkeille, niin ainahan rekisteritiedot voisi tiedustella suoraan kilpien antomaasta, käytännössä Saksasta. Puhelin toimii aivan yhtä nopeasti, soitetaan sitten Helsinkiin tai Saksan Flensburgiin.

Todella tyhmä huomautus EU-ministerivaliokunnan vastauksessa on toteamus, ettei väliaikaisten rekisterikilpien myöntämiselle ole EU:ssa asetettu tekniseen kuntoon liittyviä vähimmäisvaatimuksia. EU-tason määräyksiä ei todellakaan ole, wikä Suomessa aseteta kuntovaatimuksia. Laissa kuitenkin todetaan, että liikenteessä käytettävän ajoneuvon tulee täyttää vaatimukset. Sama on tilanne tietenkin kaikissa muissakin maissa.

Saksassa tilanne on erilainen. Jotta vientirekisteröinti onnistuu, katsastuksen tulee olla voimassa. Kilvet myöntävä viranomainen myös varmistaa ainakin päällisin puolin katsomalla auton kunnon. Romuja ei siis tuoda Saksasta ajamalla.

Perusteluissa on myös suoranaisia virheitä tai sitten asioiden tahallista sekoittamista. Esimerkkinä seuraava ote: Suomalainen liikennevakuutus on laajempi kuin Manner-Euroopan valtioissa yleensä sovelletut vastuuvakuutustyyppiset liikennevakuutukset. Tämän vuoksi muualla otetut liikennevakuutukset eivät kata samoja vahinkoja.

Ulkomaisin vientikilvin varustettu auto on kilpien voimassaolon ajan rekisteröity kilvet myöntäneeseen maahan. Autossa on kansainvälisten sopimusten mukainen liikennevakuutus. Jos tällainen auto joutuu onnettomuuteen, jossa sen liikennevakuutuksesta on maksettava korvauksia, asian hoitaa Suomessa Liikennevakuutusyhdistys. Se puolestaan laskuttaa kulunsa alkuperäisen liikennevakuutuksen antaneelta yhtiöltä.

Merkittävin asia tässä yhteydessä on, että korvaukset maksetaan tapahtumamaan lainsäädännön mukaisesti. Suomessa siis korvaus tulee aivan samoin perustein, on korvausta maksamassa suomalainen tai Liikennevakuutusyhdistyksen kautta ulkomainen yhtiö.

 

Vetkuttelu jatkuu

EU-ministerivaliokunta siis päätti antaa komissiolle vastauksen, jonka mukaan Suomen järjestelmässä ei ole mitään moitittavaa. Komissio tuskin hyväksyy selitystä, mutta sehän ei urheita suomalaisia pelota.

Seuraava vaihe sitten aikanaan lienee, että komissio haastaa Suomen EY-tuomioistuimeen. Tähän kuluu paljon aikaa. Kun sitten asia saadaan vireille tuomioistuimessa, se pyytää taas lausunnot osapuolilta. Suomen hallitus vastannee samalla tavalla.

Asian käsittely oikeudessa saattaa sekin kestää pitkään. Niinpä nykyinen käytäntö saaneekin jatkua useita vuosia. Suomen valtiovalta on jo oppinut autoverolain kiemuroissa, miten EU:n kanssa voidaan pelata aikaa.

Tapio Ketonen

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.