Uusi Mini vastaan Audi A1

11.01.2014 | Michael von Maydell / AMS
Uusi Mini vastaan Audi A1

Minin perinteille uskollisena pysyminen ja silti tulevaisuuteen sopivan pikkuauton rakentaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Onko tässä onnistuttu? Tutustuimme auton uuteen malliin yhdessä sen lempikilpailijan, eli Audi A1:n kanssa.

Huvittaisiko pieni ajatusleikki? Kaivakaapa muistinne sopukoista viimeiset Minin kuvat ja verratkaa niitä uuden mallin kanssa. Löydättekö erot? Ainakin jalankulkijaturvallisuuden vuoksi korotetun keulan, suuremmiksi muuttuneiden pyöreiden etuvalojen sekä hieman ylikokoisten takavalojen pitäisi pistää silmään. Ai niin, tyylikäs tankinluukku on vielä siirtynyt auton oikeaan kylkeen.

Mutta sitä ei heti huomaa, että täysin uusiksi laitettu etuvetoinen auto on melkein kymmenen senttiä entistä pidempi ja neljä senttiä leveämpi. Selvästi erotetun kattorakenteen, napakoiden koriylitysten, pystyn perän, kaksivärimaalauksen ja reilun kromin käytön ansiosta Oxfordissa Anders Warmingin tiimissä työskennelleet muotoilijat ovat todellakin onnistuneet olemaan vesittämättä nyt 3,82 metrin pituisen Minin (Cooper S 3,85 metriä) charmia, luonnetta ja mittasuhteita. Ja jos tämä ei vielä riitä, autoon voi tilata vielä lisäksi lippuja ja raitoja tai uusia värejä.

Joka tapauksessa Minin kolmas painos, jonka pohjalevylle myös seuraava BMW 1-sarja tulee perustumaan, näyttää nyt paljon omaleimaisemmalta kuin mukaan vertailuun tuotu Audi A1.

Audi näyttää vähän kapeanoloisemmalta ja hillitymmältä, vaikka sen kori on 13 senttiä Miniä pidempi ja autossa on kaksivärimaalaus sekä Audeille tyypillinen kuusikulmainen maski. Sportback-korimalli ei muuten muuta tätä asiaa mihinkään suuntaan, koska neliovisessa versiossa on ainoastaan pidemmälle taakse jatkuva katto. Tässä suhteessa onkin mielenkiintoista, että Minin takapenkillä on silti mukavampi istua kuin Audissa. Mistä tämä johtuu? Pehmeästi verhoiltu ja säädettävä penkin selkänoja on vähemmän jyrkässä kulmassa, ja päälle sekä polville on ilahduttavan reilusti tilaa.

Ainoastaan tavaratilan suhteen brittiauto ei pysty kilpailemaan Audin kanssa. Audin 270 litran arvo on Minin 211 litraa huomattavasti suurempi. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että Minin edeltäjässä oli peräti 51 litraa uutta mallia pienempi tavaratila. Lisäksi uutuudessa on kaksoislattia, joka mahdollistaa tasaisen lattian takapenkin selkänoja kaadettuna (60:40-suhteessa).

Aikuistunut ja silti Mini

Minin ohjaamossa tapahtuneet muutokset ovat suurempia. Sähköikkunoiden napit on nyt integroitu oviverhoiluihin, ja epäkäytännöllinen virta-avaimen paikka ratin oikealla puolella on historiaa. Jokainen uusi Mini startataan aika rennon näköisen, punaisena sykkivän keinukytkimen avulla, joka on keskellä keskikonsolia.

A1 pystyi tähän asti keräämään oikeutetusti muutamia lisäpisteitä vertailuissa täydellisesti luettavissa olevien mittareidensa ja yksinkertaisen käytettävyytensä avulla, mutta myös tämä on mennyttä. Minin nopeus- ja kierroslukumittarit ovat nyt ihan tavallisesti ratin takana.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Sympaattisen näköisessä, mutta aiemmin liian täynnä tavaraa olleessa kojelaudan keskimittarissa on varustelusta riippuen enää vain TFT-näyttö tai jopa 8,8-tuumainen värinäyttö, jonka kautta voi käyttää infotainmentia, navigaattoria, kommunikointilaitteita ja monia muita toimintoja. Tätä varten autossa on nyt iDrive-järjestelmän intuitiivisesti käytettävä kierrettävä ja työnnettävä valintakiekko. Se on todellista edistystä aiempaan, hankalakäyttöiseen kierrettävään nappiin verrattuna.

Mikään muu auto ei tarjoa yhtä paljon valinnanvaraa

Minin ostajilla on mistä valita. Pikkuautoon saa lisähintaan mm. adaptiiviset led-valot, Head-Up Display -heijastusnäytön, kamerapohjaisen vakionopeudensäätimen hätäjarrutustoiminnolla, pysäköintiavustimen tai nettipohjaisia viihdelaitteita. Jopa mukautuvat iskunvaimentimet ja eri ajomoodien valintakiekko ovat saatavilla. Tämän edessä jopa Audin on pakko nostaa kätensä pystyyn, vaikka senkään 40-sivuinen hinnasto ei ole kovin köyhä.

Kun Minin myynti alkaa maaliskuussa, siihen saa kolme uutta turbokonetta.

Niistä kahdessa on ensimmäistä kertaa ainoastaan kolme sylinteriä. Niinpä Cooperia vauhdittaa 136-heppainen ja 1,5-litrainen bensan suorasuihkutuksella sekä täysin muuttuvalla venttiilienohjauksella varustettu moottori, jonka vääntö on tukevat 220 newtonia jo 1250 kierroksesta ylöspäin.

Cooper D:ssä raataa puolestaan kolmisylinterinen 116-hevosvoimainen diesel, jonka normikulutuksen pitäisi olla vain 3,5 litraa. Ainoastaan Cooper S saa pitää neloskoneensa. 192-heppaisen turbomoottorin pitäisi mahdollistaa houkuttelevan sporttinen suorituskyky, ja auton huippunopeus on komeat 235 km/h.

Jos lisävarusteena tilaa aiemmin mainitut Mini Driving Modesit, voi vielä lisäksi terävöittää moottorin reagointia ja akustiikkaa. Myös ”Green”-moodissa vapaasti rullaava ja siten menovettä säästävä kuusivaihteinen automaatti on uutta. Käynnistys- ja pysäytysautomatiikka kuuluu sen sijaan aina Minin vakiovarusteisiin, ja pienempitehoisia koneita on tulossa vasta seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Kolmen vuoden ajan markkinoilla ollut A1 houkuttelee puolestaan neljän turbobensakoneen (86-185 hv) sekä kolmen TDI:n (90, 105 ja 143 hv) voimin. Cooper D on kuitenkin NEFZ-kulutusarvojen mukaan taloudellisin auto, koska pihein 90-heppainen Audi pääsee 3,8 litran keskikulutukseen.

Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.