Parivertailussa Saab 9-3 ja Volvo S60

12.09.2003 |
Parivertailussa Saab 9-3 ja Volvo S60

Saab ja Volvo ovat ottaneet vertailuissamme lukemattomat kerrat yhteen. Voittoja on siunaantunut kummallekin. Nyt oli aika laittaa vastakkain uuden 9-3:n ja sen suoran kilpailijan S60:n tavallista kulkevammat versiot.

Vertailussa:Saab 9-3 Sport Sedan 2.0T Aero AVolvo S60 2.5T A

Nykyinen 9-3 esiteltiin noin vuosi sitten. Coupémaisesta ulkonäöstä huolimatta kyseessä on edeltäjästä poiketen puhdas porrasperä, jonka takaluukku ei aukea kattolinjasta saakka. Vanha malli oli myynnissä uutuuden rinnalla kevääseen saakka. Kangaskattoinen Cabriolet saapuu meille ensi vuoden alkupuolella. Se ei valitettavasti ole enää Suomessa tehty.

Saabin kaikki moottorit ovat turboahdettuja. Kaksilitraisesta bensiinimoottorista on kolme eritehoista versiota, joista Aero on kiihkein. Diesel on puolestaan kahta desilitraa suurempi.

Perusvarustelua voi parantaa yksittäisten herkkujen lisäksi Arc- ja Vector-nimisin paketein. Aeroon näitä paketteja ei saa, mutta sen perusvarustelu onkin tavallista runsaampi.

S60 näki päivänvalon kesällä 2000, ja ensimmäiset autot saatiin Suomeen saman vuoden lopulla.

2,4-litraisesta vapaasti hengittävästä bensiinimoottorista on kaksi eritehoista versiota. Vertailussa olevan pienpaineturbon tilavuus kasvoi äskettäin desillä 2,5 litraan. Samalla myös teho nousi. Kovakulkuisin bensaa polttava versio on T5. Sen iskutilavuus on kaikkein pienin, ”vain” 2,3 litraa.

Dieseleiden ystävät hankkivat 2,4-litraisen ahdetun koneen, jota myös tehdään kahtena eritehoisena versiona.

Jos Volvon vakiovarustelu ei riitä, asiakas tilaa haluamansa lisukkeet joko yksitellen tai valmiiksi koottuina paketteina. Jälkimmäinen tapa tulee edullisemmaksi.

Vertailuun otettavien autojen valinta kävi helposti: kummassakin on tehoa 154 kW eli 209 hv, vaikka mainokset pyöristävät tehon 210 heppaan. Otimme tällä kerralla automaattivaihteiset versiot. Saabin automaatista saa pulittaa 2 500 euroa, Volvon turbomalleihin sen saa veloituksetta. Jos Volvon automaattiin haluaa käsikäyttömahdollisuuden, joutuu maksamaan 500 euroa lisähintaa. Tällöin vaihteiston nimenä on Geartronic.

Sisätilat...

 

Saab 57Volvo 55

Molempien ratti säätyy sekä korkeus- että etäisyyssuunnassa. Kun myös kuskinistuin liikkuu ylös ja alas, hyvän ajoasennon löytää taatusti, kunhan sen malttaa hakea. Volvossa voidaan lisäksi säätää istuintyynyn kaltevuutta ja ristiseläntukea. Viimeksi mainitun säätöpyörä jää ahtaaseen rakoon keskikyynärnojan viereen.

Kaksikon hallintalaitteet toimivat herkästi. Myös mittareiden luettavuus on kiitettävä. Pieni miinus annetaan Volvon lisävarusteena saatavien sumuvalojen merkkivalosta, joka sijaitsee kytkimen vieressä käden takana piilossa.

Saabin käsijarrukahva on muotoiltu siten, että se on lepoasennossaan osa keskikonsolin reunaa. Kivannäköistä, mutta käytännöllisyys on jäänyt taka-alalle. Nyt sormi jää turhan herkästi vivun ja konsolin väliin käsijarrua vapautettaessa. Muutaman kivuliaan kokemuksen jälkeen kuski oppii oikean otteen.

Mustista kojelaudoista huolimatta huurteenpoistoritilät heijastuvat ajoittain tuulilasiin.

Takatiloissa Saab on reilumpi, tosin vain leveyssuunnassa. Sisään meno vaatii pientä kumartelemista. Polvet ja varpaat mahtuvat hyvin niille varattuihin paikkoihin. Reisituki jää niukaksi. Jos edessä olijat ovat yli 180-senttisiä, ei taakse enää mahdu samankokoinen mukavasti. Ryhdikkäästi istuttaessa laidoilla olijoiden päät osuvat kattoverhouksen sivuihin. Keskimatkustaja tuntee itsensä ylimääräiseksi, sillä hän ei saa jalkojaan luontevasti sijoitettua. Ulostulo vaatii notkeutta.

Volvon oviaukon muoto paljastaa, että sisään ja ulos on pakko kömpiä pää kumarassa. Tiloista voidaan antaa muuten samat lausunnot kuin Saabissa, mutta Volvo on kapeampi. Lisäksi selkänojan reunakaaret painavat laidoilla istujia. Kahden hengen miehityksellä kummakin takapenkillä istuu mielellään.

...Sisätilat

Saabin konttiin saimme sopimaan yksitoista juomakoria. Volvoon mahtui yhdeksän. Pehmeille nyyteille jää kummassakin vielä tilaa korien ympärille. Kummankin ruuman käyttökelpoisuutta haittaa turhan pieni kuormausaukko. Varsinkin Volvossa se on luvattoman ahdas.

Saabin luukussa on vanhanaikaiset saranat, mutta ne liikkuvat verhoiluun muotoiltujen koteloiden sisällä, jolloin tavarat eivät ruhjoudu. Volvoon on laitettu nivelsaranat ja kaasupumput.

Tavaratilaa laajennettaessa molempien autojen selkänoja voidaan kaataa kahdessa erilevyisessä osassa. Nojien lukitus vapautetaan kätevästi tavaratilan puolelta. Kiinteistä istuintyynyistä huolimatta laajennuksen pohjat asettuvat jokseenkin vaakatasoon. Pääntukia ei tarvitse irrottaa. Yhdysaukko matkustamoon on kummassakin riittävän kokoinen.

Kaksikolla voi kuskata pitkiä esineitä suksiluukun ansiosta. Volvossa myös etumatkustajan istuimen selkänoja taittuu.

Molempien tavaratilan pohjassa on neljä kunnollista sidontalenkkiä. Pikkutavaratilaa molemmissa on yllin kyllin. Esimerkiksi kummankin etuistuinten etureunoissa on kätevät pienet taskut.

Tämän luokan kulkupeleiltä vaaditaan huippuunsa vietyä viimeistelyä ja aistikkaita sisustusmateriaaleja. Kummallekin täytyy antaa tunnustusta: osien sovitus ja verhoilumateriaalien ulkonäkö tuskin poikivat valituksia. Tosin Saabin viiksikytkimien terävät päät ihmetyttivät hieman. Huonoillakaan teillä ei kuulunut mitään nitinöitä tai muita hälyääniä.

9-3 on aito ruotsalainen. Sen sijaan kaikki kuusikymppiset Volvot kootaan Belgiassa, vaikka monet komponentit – esimerkiksi moottorit – tulevat Ruotsista.

Ajettavuus

 

Saab 54Volvo 53

Saabin renkaat ovat kokoa 225/45 R 17. Myös Volvomme oli lisävarustepaketin myötä saanut alleen samankokoiset kiekot, vaikka vakiokoko on 205/55 R 16.

Maantiellä Saab on kovin uraherkkä. Identtisestä rengaskoosta huolimatta Volvoa ei tarvitse kaitsea samalla tavoin. Kumpikin jää itsekseen kaartamaan pienen ohjausliikkeen jälkeen, tosin hyvin lievästi. Navakka sivutuuli tönii molempia – ei kuitenkaan häiritsevästi.

Mutkateillä kummallakin ajelee mielikseen. Saab ohjautuu kurveihin erittäin hanakasti, ja muutenkin sen ohjauksesta jää hyvä maku. Aerossa on urheilullinen alusta. Siinä on siis jäykempi jousitus ja hieman pienempi maavara kuin halvemmissa versioissa. Jousitus ei kuitenkaan ole kivirekimäinen. Auto ei pahemmin kallistele kovavauhtisissakaan mutkissa.

Volvo ei ole yhtä sporttisen oloinen, vaikka vertailuyksilössä oli lisävarusteena saatava madallettu alusta. Pikemminkin voidaan puhua mukavuuspainotteisesta jousituksesta. Pari vuotta sitten (TL 5/01) havaitsimme Kuusikymppisen ohjauksen keskialueella pientä yliherkkyyttä. Nyt sitä ei enää esiintynyt. Ohjausvaihteen valmistaja oli aikaisemmin SMI, nykyään toimittajana on ZF.

Kallistelu on havaittavaa, mutta hallittavuus ei tästä kärsi. Järkevillä nopeuksilla Volvo painelee mutkat neutraalisti, kovempi puristaminen tuo esiin lievän aliohjautumisen.

Testilenkki käsitti myös sorateitä. Kumpikin selvitti syheröt täysin ongelmitta, kunhan tienpinta oli suhteellisen kova. Irtosoralla autot leijailevat jo pienelläkin nopeudella. Kummankin perän saa helposti luisuun, mutta oikaisu sujuu yhtä vaivattomasti.

Taajama-ajo on pehmeästi toimivien automaattivaihteistojen ansiosta sujuvaa. Ahtaissa paikoissa osaa arvostaa Saabin kohtuullista kääntöympyrää. Volvo kääntyy kankeasti. Eroa Saabin kääntöympyrään on 1,5 metriä.

Kummankin taustapeilit ovat riittävän kokoiset. Saabin takapääntuet kannattaa pitää ala-asennossaan, kun niille ei ole käyttöä. Näin näkyvyys taakse säilyy moitteettomana. Volvon sivupaikkojen pääntuet ovat kiinteät, mutta keskimmäistä voi säätää.

Käyttöominaisuudet

 

Volvo 54Saab 53

Tällä kerralla emme anna pisteitä sitkeydestä, kun kyseessä ovat automaattivaihteiset ajokit.

Identtisistä teholukemista huolimatta Volvolle ilmoitetaan huomattavasti ripeämmät kiihtyvyysarvot. Näin oli myös käytännössä. Kuusikymppinen pinkaisi paikalta sataseen 7,7 sekunnissa. Saab selvitti rykäisyn 8,3 sekunnissa. Myös takapuolituntumalla Volvo tuntuu huomattavasti äreämmältä.

Saab kiihtyi sataseen 0,7 sekuntia tehtaan lupauksia paremmin. Volvo jäi 0,3 sekuntia luvatusta arvosta. Tosin Kuusikymppisen matkamittarissa oli mittausten aikana vasta runsaat 2500 kilometriä. Norjempi yksilö lunastanee lupaukset. Saabin kellossa oli tässä vaiheessa yli 6 000 km.

Kummankin automaatissa on viisi välitystä eteenpäin ja ajotapaan mukautuva vaihtamisohjelma. Volvossa on lisäksi erityinen talviohjelma. Saabissa on käsikäyttömahdollisuus joko ratin napeista tai vaihdekepistä, Volvon Geartronicissa vain kepistä. Molempien vaihteistot valmistaa japanilainen Aisin-Warner.

Vaihteistojen luonteissa on selkeät erot, jotka johtuvat erilaisista ohjauselektroniikoista. Kun Volvo vaihtaa todella hanakasti pienempään aivan loivassakin mäessä, Saab ei ole yhtä herkkä. Sinänsä molempien toiminta on joustavaa, eikä epämiellyttäviä nykäisyjä yleensä esiinny. Siirryttäessä käsiohjelmasta automatiikalle tai päinvastoin voi tuntua pieni nykäys.

Saabin moottori käy tasapainoakseleiden ansiosta erittäin tasaisesti, eikä Volvon viitoskoneenkaan käyntiä voi moittia rumaksi.

Mukavuus

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

 

Volvo 55Saab 54

Kuten jo edellä todettiin, Saabin jousitus on tukeva. Kun vielä renkaiden ilmatila on matala, epätasaisuudet aistii herkästi. Volvon jousitus nypytti muutamaan otteeseen hiukan, mikä kertoo pintakovuudesta.

Kummankin etuistuimet tukevat hienosti pitkälläkin matkalla. Takana tilanne ei ole yhtä auvoinen.

Meluarvostelussa luotamme desibelimittarin lisäksi omiin korviimme. Mittari osaa kertoa vain melun määrän, mutta sävystä se ei ymmärrä mitään.

Volvo on hieman hiljaisempi. Rengasäänet alkavat kuulua jo viidenkympin nopeudessa. Tuuli yhtyy konserttiin satasessa. Saabinkin renkaat rohisevat jo taajamanopeuksissa. Ajoviiman suhina alkaa nopeudessa 120 km/h. Kummankin rengasäänet tuntuvat häiritseviltä.

Saab keräsi varustetaulukkoon selvästi enemmän rasteja. Siinä on muun muassa ajonvakautus, sumuvalot, kevytmetallivanteet, vakionopeudensäädin, ajotietokone ja radio. Sen sijaan cd-soitin pitää hankkia erikseen, mikä tuntuu turhalta rahastukselta.

Jostain syystä Saabin ajotietokoneen valikko ei ole kehämäinen, jollosessa viimeisestä näytöstä siirryttäisiin suoraan ensimmäiseen, vaan käyttönupin suuntaa joutuu muuttamaan. Ajotietokoneeseen liittyy myös säädeltävä ylinopeusvaroitin.

Saabin erikoisuutena on tuttu ns. night panel -toiminto, jolloin kojelauta pimenee nopeusmittaria lukuun ottamatta. Tällöinkin merkki- ja varoitusvalot syttyvät, kun siihen on aihetta.

Sähköisten ikkunannostimien kytkimet on molemmissa sijoitettu kuskin oveen, mikä onkin luontevin paikka.

Kummassakin on ajovalojen pesimet, jotka toimivat harmillisesti myös valojen päiväasennossa, jolloin pesunestettä kuluu hukkaan. Volvo luottaa kunnollisiin valojen pyyhkimiin, mutta Saab on valitettavasti siirtynyt painepesureihin.

Molemmissa on vakiona saattovalot: lähivalot palavat haluttaessa siten, että matkustajat näkevät kulkea kotiovelleen. Saabissa valoa saadaan puoli minuuttia, Volvossa aika voidaan ohjelmoida 30, 60 tai 90 sekuntiin.

Lämmityslaitteiden tehoja emme mitanneet keväisten säiden vuoksi. Kummassakin pitäisi tarjeta, sillä ne on suunniteltu Pohjolan oloihin. S60:n ilmastointi on käsikäyttöinen, 9-3:n puolestaan automaattinen.

Turvallisuus

 

Saab 58Volvo 56

Väistökoe kertoo, miten auto käyttäytyy ääritilanteessa. Normaaliliikenteessä sellaiseen ei toivottavasti joudu, mutta on hyvä tietää, miten valmistajat ovat onnistuneet. Teemme kokeet aina suljetulla alueella sekä pelkän kuljettajan että neljän hengen kuormalla.

Saab painelee keilakujan läpi helposti ilman kuormaa. Terävästi ohjautuva auto suorastaan houkuttelee lisäämään vauhtia. Ajonvakautus (ESP) puuttuu peliin pehmeästi. Kun se kytketään pois, liikkeet laajenevat ja kieli on pidettävä keskellä suuta. Auto alkaa ensin puskea, sitten se tarjoaa perää sivulle. Pyörähdysvaaraa ei kuitenkaan ole.

Kuormattuna ohjaus muuttuu raskaammaksi. ESP kytkettynä meno on eleetöntä. Painallus napista, ja taas auto puskee ensin ja livauttaa perän irti omalle kaistalle palattaessa. Kuorma rauhoittaa Saabia havaittavasti.

Kuormattu Volvo tuntuu Saabin jälkeen hehtaaripyssyltä. Auto kallistelee melkoisesti ja puskee. Kun rattia kääntää lisää, Kuusikymppinen taipuu kuitenkin keilojen välistä kaatamatta yhtäkään.

Toinen kerta ei enää tunnu yhtä hurjalta. Huojumisesta huolimatta auto pysyy hyvin kuskin haluamalla linjalla. Kun vauhtia on riittävästi, lähdetään nelipyöräluisuun.

Ilman kuormaa Volvo tuntuu hyvin samanlaiselta kuin kuormattunakin. Ohjaus on tosin tarkemman tuntuinen. Vauhdin kasvaessa auto livauttaa perän lievään luisuun. Kun nopeutta edelleen nostetaan, luisu laajenee. Volvo ei kuitenkaan pyörähdä ympäri.

Molemmissa on lukkiutumattomat jarrut, Saabissa myös hätäjarrutustehostin.

Saab pysähtyi satasesta nollaan keskimäärin hieman yli 37 metrissä. Volvo vaati puolisen metriä enemmän. Kummassakaan ei esiintynyt mitään häipymisiä toistuvissa jarrutuksissa.

Vielä vähän aikaa sitten Saabiin ja Volvoon piti tilata etumatkustajan turvatyyny erikseen. Nyt se on lisätty vakiovarusteluun. Molemmissa on neljä turvatyynyä ja lisäksi turvaverhot. Jokaiselle matkustajalle on kolmen pisteen rullavyö ja pääntuki. Jos edessä olijat eivät käytä turvavyötä, kumpikin muistuttaa asiasta.

Ohituskiihtyvyys 80–120 km/h sujuu Saabilla 5,6 :ssa ja Volvolla 5,1 sekunnissa. Kiitettäviä lukemia!

Kustannukset

 

Volvo 47Saab 45

Saabin listahinta on reippaasti Volvoa kovempi. Selitys löytyy varustelusta: jos Volvoon asennetaan Saabissa vakiona olevat varusteet, hinnat ovat lähellä toisiaan.

Vertailun kulutuslenkki käsitti perinteiseen tapaan erityyppisiä teitä runsaat tuhat kilometriä. Volvo selvitti sadan kilometrin taipaleen 8,3 ja Saab 8,6 litralla.

Kumpaankin suositellaan 98-oktaanista bensiiniä. Toki ysivitosellakin voi ajella nakutustunnistimien ansiosta, mutta tällöin teho laskee hieman.

Volvon käyttäjä maksaa sekä liikenne- että autovakuutuksestaan enemmän. Hintaero nollabonuksin Helsingissä on yli 360 euroa vuodessa.

Huoltohinnat on kysytty maahantuojilta olettaen, että autoilla ajetaan kolmessa vuodessa 60 000 km. Volvon omistaja maksaa huolloistaan Saabiin verrattuna lähes kaksinkertaisen summan. Näin huiman eron syynä on huoltojen jaksotus: Volvo huolletaan 20 000 kilometrin välein tai kerran vuodessa. Saab käy huollossa 30 000 kilometrin tai kahden vuoden välein. Molemmissa on huoltomuistutin kertomassa lähestyvästä korjaamovierailusta.

Saabin omistaja maksaa puolestaan varaosapaketista reippaasti enemmän. Molempien takuu kattaa kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta. Saabin luvataan vastustavan puhkiruostumista 10 ja Volvon 8 vuotta.

Kumpikin merkki takaa liikkumisturvan, jos auto sattuu piiputtamaan. Saabin tiepalvelu on voimassa kaksi vuotta, Volvon kolme. Turva kattaa hinaus- ja majoituskulut, vuokra-auton tai matkaliput määränpäähän. Turvan edellytyksenä on, että auto on säännöllisesti huollettu merkkikorjaamossa.

Loppuarvostelu

Ruotsalaiset kirivät lähes rinta rinnan, sillä eroksi tuli yksi vaivainen piste. Kummankin hankintaa voi siis pitää perusteltuna, ja valinnan ratkaisevat lähinnä tunnesyyt. Kaksikko sopii pariskunnille tai pienille perheille. Kummankin takatilat ovat yllättävän niukat autojen ulkomittoihin nähden.

1. Saab 9-3 Hinta 48 000 euroa

 

Aero on 9-3-malliston kallein versio, jonka ulkonäko ja ajettavuus ovat hyvin urheilulliset. Kiihtyvyys ei varsinkaan automaattivaihteisena ole aivan niin hyvä kuin toivoisi, vaikka vertailuyksilö alittikin tehtaan arvot. Sen sijaan jarrut ovat loistavat. Suuntavakavuus ja jousitusmukavuus kärsivät leveistä matalaprofiilirenkaista, minkä lisäksi sisään kantautuu melkoista jyrinää. Mutkaisilla teillä Aero on makeimmillan. Varustelu riittää vaativallekin. Huoltaminen on edullista, samoin vakuuttaminen. Varaosat maksavat paljon.

Vertailuautossa lisävarusteena ksenonvalot 1 000 e, cd-soitin 400 e, audiojärjestelmä ES2 750 e ja matkapuhelimen HF-valmius 100 e.Auton hinta 50 250 euroa.

 

2. Volvo S60 Hinta 41 000 euroa

 

Kuusikymppiseen on onnistuttu luomaan hyvä perusajettavuus ja mukavuus. Joustiuksessa esiintyy kuitenkin ajoittain pientä harmittavaa nypytystä. Suorituskykyä voi luonnehtia urheilulliseksi, kuten melkoisia rengasääniäkin. Kankea kääntyvyys edellyttää ylimääräistä veivailua ahtaissa paikoissa. Varustelu jää selvästi Saabista. Huollot maksavat huimasti enemmän kuin Saabissa, ja myös vakuutusyhtiölle joutuu pulittamaan suuremman summan. Sen sijaan varaosapaketti irtoaa edullisemmin kuin kilpailijassa.

Vertailuautossa lisävarusteena metalliväri 1 160 e, Desing 2 -paketti 17-tuumaisin pyörin 1 900 e, madallettu sport-alusta ja Nivomat automaattinen tasonsäädin 820 e, RTI-tie- ja liikennetietojärjestelmä 4 250 e, Geartronic-vaihteisto 500 e, integroitu GSM-puhelin 1 160 e, varustepaketti Comfort 1 170 e sekä radio/cd-soitin 820 e.Auton hinta 52 780 euroa.

 

Loppupisteet (suluissa maksimipisteet)
 SaabVolvo
Sisätilat
Etutilat (15)1515
Takatilat (15)1312
Tavaratila (10)98
Hallintalaitteet (15)1515
Laatuvaikutelma (5)55
Yhteensä (60)5755
 
Ajettavuus
Suuntavakavuus (10)89
Ohjautuvuus (15)1413
Pito-ominaisuudet (15)1414
Kaupunkiajo (10)98
Ohjaus (10)99
Yhteensä (60)5453
 
Käyttöominaisuudet
Kiihtyvyys (20)1719
Vaihteiston toiminta (20)1918
Päästöt (10)77
Käynti (10)1010
Yhteensä (60)5354
 
Mukavuus
Jousitus (10)89
Istuimet (10)99
Varustelu (10)109
Lämmitys ja tuuletus (15)1515
Sisämelu (15)1213
Yhteensä (60)5455
 
Turvallisuus
Jarrut (15)1515
Turvavarustelu (15)1514
Ääritilanteet (10)99
Ohituskiihtyvyys (10)1010
Näkyvyys (10)98
Yhteensä (60)5856
 
Kustannukset
Hinta (15)1012
Testikulutus (15)1213
Huolto (10)97
Vakuutukset (10)87
Takuu (5)44
Varaosat (5)24
Yhteensä (60)4547
 
Loppupisteet (360)321320

Roland WeckströmLehdessä 7/2003

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.